Sininen hetki mökillä

Lauantaina oli melko täydellinen sininen hetki mökillä. Lämmitin saunaa ja rannassa alkoi hämärtymään ja menin katsomaan miltä uudet pihavalot näyttää. Valot näytti hyviltä ja niin myös maisema.

Valot on kyllä sellainen ”tarttee, mutta ei oo pakko juttu”. Voisihan sitä mökkeillä vaikka pelkällä lyhdyn valolla. Kuulostaa tosi romanttiselta ja ekologiselta ja hyvin mökkimäiseltä. Itsestä tuntuu, että ei tuottaisi varmaan edes kamalasti ongelmia, jos mökillä ei olisi valoja. Hankkisin sellaisen pipon, mihin on sisäänrakennettu ledivalo. Mutta mun ei olekaan tarvinnut koskaan kokeilla valotonta mökkeilyä, joten hyvähän tässä on huudella. Saattaisin olla ihan eri mieltä, jos sähköt ois pitkäänkin pois.

Sisävalot

Mökki oli sisältä valaistu oikealta vasemmalle ja edestä taakse jo silloin, kun se ostettiin. Sinne ei ole tarvinnut lisätä kuin lukuvalo. Ihan se täydellinen lukuvalo on edelleen etsinnässä, Torista tai jostain kirppikselta sellainen löytyy varmaan ennemmin tai myöhemmin.

Ulkovalot

Ulos on lisätty valoja reilustikin. Me on rakennettu mökille vierasmökki, huussi, terassi ja viimeisimpänä uusi puuvaja. Näille kaikille on haluttu tehdä polut ja siivota ympäristö ja lisätä sähköt ja valot. Osaan valoja lisättiin ihan somistukseksi ja osa taas on – valona. Erityisesti nuo polut on ollut tärkeitä. Mökki sijaitsee rinnetontilla ja ei oo kyllä kiva katsella, jos vieraat vyöryy rinnettä alas pimeinä iltoina. Kyllähän talonväki siellä osaa kulkea ja varoa sitä tai tätä kohtaa, mutta mukavaahan se olis jos vieraatkin näkis liikkua.

Nyt ulkovaloja on polkujen varrella siellä missä niitä halutaankin olevan. Ne on myös kaikki samannäköisiä, mikä on sekin on kiva juttu. Onhan se jotenkin tyylikkäämmän ja selkeämmän näköistä, kun joka toinen lamppu ei oo erilainen. Meillä oli rannassa ikivanhat, ufoa muistuttavat ulkovalot. Ne syttyi kuin katuvalot konsanaan, hitaasti ja paloi sellaista kelmeää, kylmää, valkoista valoa. Luulen, että ne on vienyt sähköäkin pienen taajaman verran, joten nämä uudet ledivalot on siinä mielessä varmaan ympäristöllekin paremmat.

Lyhdyt

Kirppiksiltä on löytynyt tosi hienoja, vanhoja öljylamppuja. Niille on Aviomies askarrellut heinäseipäistä lyhtytelineet. Ne sellaiset, joita löytyy kaikista pihoista, mutta mitäpä se sitten haittaa. Öljylampun valo on kaunis ja niitä minäkin jaksan sytytellä.

En ole kynttilä ihminen.  Jonkun roihun saatan joskus saada laitettua palamaan, jos ollaan paljuttelemassa. Tässä asiassa ihmiset (naiset, koska ihan valtavasti en sellaisia miehiä tunne, jotka kynttilöitä sytyttelisi) kyllä varmaan jakautuu kahteen leiriin. Niihin, joiden valkoinen maali on seinissä salaa tummentunut, kynttilästä muodostuneesta noesta. Ja sitten meihin, jotka ei vaan muisteta, jakseta tai uskalleta niitä kynttilöitä polttaa. Tuo uskaltaminen on nääs myös yksi syy, miksi mulla elävä tuli pala vain takassa. Saattaisin sytyttää kynttilät ja lähteä pihalle jotain puuhaamaa. Ja siellä se kynttilä sitten palaisi yksinään, vastoin kaikkea koulussa opetettua paloturvallisuus neuvontaa. Parempi kuin polttelen tulta vain takassa.

Järkivalot

Järkivalot olkoon nimitys valolle, joka sijaitsee erittäin hyödyllisessä paikassa. Meillä uusia järkivaloja on parkkipaikalle tuleva valo ja uuden puuvajan valot. Monta, monta, monta vuotta puita piti käydä hakemassa talvella hangessa sijaitsevasta kasasta, lyhdyn valossa. Tulevana talvena puut ovat ensinnäkin vajassa tai nätissä pinossa ja niiden lähelle pääsee ilman, että tarvitsee kahlata lumessa. Ja niiden lähellä on valoa!

Parkkipaikalla on nyt oma valotolppa. Jatkossa, kun talvella saapuu mökille, saadaan purettua tavarat autosta ilman kännykän laihaa valaistusta. Pieni, suuri ilon aihe tämäkin.

Hupivalot

Järkivalon vastakohta on varmaan sitten hupivalo. Sellaisia meillä on myös kaksi. Toinen on iki-ihanan majakan katolle asetettu öljylamppu, joka on niin himmeä, että ei se paljon valaise. Tai vieressä on muita niin voimakkaita valonlähteitä, että majakanvalo niiden rinnalla vähän kalpenee. Mutta silti majakka on niin kaunis yksityiskohta pihassa, että siihenkin pitää välillä valo sytyttää.

Toinen valo, jonka loimussa ei kyllä kirjaa pysty lukemaan, on terassilla olevaan tikkaaseen kiinnitetty jouluvalo. Hyvin hentoinen valo luo tunnelmaa terassin katoksessa ja tuo heinäseipäistä askarreltu koriste on niin kaunis, että toinen sellainen on jo tilauksessa.

Valon lisäksi vesi on tärkeää, siitä voi lukea tästä!