Mitä tapahtui kesäkuussa?

Kesä etenee kovaa vauhtia ja lämmin, ihana kesäkuu on jo ohi. Mitä tapahtui kesäkuussa? Vähän tuntuu, ettei mitään muuta kuin ison maalausurakan viimeistelyä ja juhannus. Mutta kai nyt jotain oli…

Sisähommia

Sisällä ei tapahtunut mitään. Siellä käytiin nukkumassa ja tekemässä ruokaa, silloin tällöin syömässä. Suomessa on ollut niin hienot ilmat kesäkuussa, että me ollaan syöty ulkona melkein koko ajan. Mökillä on terassilla katos, minkä alle mahtuu syömään kymmenen henkeä, vaikka vettä sataisi kaatamalla. Grillimestarikin pysyy kuivana, kun siirtää grillinsä ihan katoksen viereen, siinä voi sitten pihvejä käännellä ilman kastumista.

Tänä vuonna olen ollut poikkeuksellisen paljon myös yksin mökillä ja silloinkin syön mielelläni ulkona. Omat ruuat vaihtelee varsin paljon, välillä syön neljä mikrossa lämmitettyä nakkia ja välillä kokkaan kaikkea tosi kokeellista. Kaikkea sellaista, jota en halua testata suoraan vierailla tai joista ajattelen, että mun miehet ei ehkä tykkää.

Ulkohommia

Kyllä mökin maalaaminen täytti vielä ison osan kesäkuustakin. Viimeisiä maalaamisia tehtiin just ennen juhannusta. Näitä viimeisiä länttejä oli ne ärsyttävät paikat, unohtuneet paikat ja hutiloidut paikat. Ärsyttäviä paikkoja oli sellaiset, mihin on hankala päästä, mutta maalattavaa pinta-alaa on ihan vain vähän. Isoihin ärsyttäviin/hankaliin paikkoihin oli suunniteltu jykevät tellingit ja ne tuli maalattua jo aikaisessa vaiheessa. Mutta joku pikkuruinen läntti portaiden yläpuolella, ihan mökin nurkassa, joka roikkuu täysin ilmassa, siihen ei ole järkeä mitään tellinkiä rakentaa. Meidän piti siis keksiä luovia ratkaisuja, joista ei voi kyllä julkaista minkäänlaisia kuvia, koska työturvallisuus ei ehkä ihan niissä täyty. Työturvallisuutta oli lähinnä se, että niitä ei saanut maalata yksin ollessa, vaan toisen piti olla paikalla soittamassa hätäkeskukseen. Koska jos noista tippuisi, ottaisi kipeää.

Unohtuneitakin paikkoja löytyi. Olin onnellisena julistanut jo pariinkin otteeseen, että ”no nyt on kaikki maalattu”. Ja aina löytyi joku paikka, jota vielä piti sutia. Tuo järvenpuolen isojen ikkunoiden alaosa on isoin unohtunut länttiä. Toki se on ollut suojapressujen alla piilossa ja paljastui kun ne poistettiin. Oisko pitänyt jättää se vaan muistoksi tai keskustelun avaajaksi. Katsoa moniko vieraista ottaisi asian puheeksi, että teillähän on kaksi lautaa maalaamatta.

Hutilointeja on aika vähän, koska me molemmat maalaajat ollaan varsin tarkkoja. Mökin väri on harmaa ja ikkunanpuitteiden väri valkoinen. Joten jos maalasin hutiloiden, sotkut erottuu kyllä. Siksi kävinkin pienellä taulunmaalauspensselillä korjaamassa sotkut, jos sellaisia oli, sitä mukaan kun purettiin tellinkejä. Juhannuksena yhtäkkiä pisti silmään valtavan kokoinen harmaa täplä valkoisessa maalissa ihan katonrajassa. Se pitää ehkä vielä kivuta korjaamaan tai muuten se paistaa sieltä omaan silmän kirkkaasti kuin aurinko.

Pihahommia

Rikkaruohojen torjunta on mun lempipuuhaa ihan joka kuukausi. Käveleskelen hitaasti ympäri pihaa ja revin erityisesti suolaheinää mun silmäterästä, eli apilapellosta. Ihan keskellä mökkipihaa on iso alue, mihin oli ihan alkuvaiheessa pakko ajaa reilusti hiekkaa. Siihen piti keksiä jotain kasvustoa hiekan päälle. Kuntta ei käy, koska aurinko porottaa siihen ja leikattavaa ruohoa ei haluttu istuttaa, koska mökillä ei ole ruohonleikkuria. Heitettiin siihen sitten apilansiemeniä ja se näyttää nyt tosi kivalta. Mutta koska alueelle oli kerennyt rikkaruohot osin jo asettua, niitä joutuu karsimaan pois. Ja on sitä rikkaruohoa tontilla muuallakin nypittäväksi.

Kukkapenkkeihin en vielä kesäkuussa tehnyt mitään. Osin siksi, että en ennättänyt ja osin siksi, että halusin katsoa mitä niihin kasvaa. Sain isoimmat kukkapenkit valmiiksi vasta viime syksynä ja nyt odottelin, että miltä valitsemani kasvit ja kukat niissä näyttää. Hyvältä näyttää! Kukkapenkki keskellä pihaa on valtavan kokoinen. En olisi ikinä tehnyt moista jättiläistä, jos siihen ei olisi ollut runko jo valmiina. Edellinen omistaja oli asetellut suuria kiviä keskelle pihaa ympyrään ja kivet oli sitä kokoa, että en pystynyt niitä mihinkään käsipelillä siirtämään. Joten olkoon sitten siinä, suunnittelen kukat sen mukaan.

Kesävieraita

Mökkeilyssä on tosi monta mieluisaa puolta. Yksipuoli on tuo touhuaminen, rakentaminen ja askarteleminen. Toinen puoli on ystävät, joiden kanssa viettää aikaa mökillä. Jos me ollaan mökillä vaan omalla porukalla, tulee tosi helposti tehtyä koko ajan hommia. Jos meillä on vieraita, silloin tosi harvoin tehdään mitään muuta kuin syödään, saunotaan ja paljutellaan.

Meidän mökkivieraat on tuttuja ihmisiä ja meillä ei ikinä toteudu mitkään mökkeilyn kauhukuvat. Minä en raada yksin keittiössä, eikä me kustanneta kaikkien ruokia. Jokainen osallistuu niin kustannuksiin kuin hommiinkin. Koska paikat on tuttuja, vieraat osaa itse mennä lämmittämään saunaa tai keittämään kahvia. Juhannusaattona minä istuin terassilla nauttien kesäillasta ja muut kokkasi herkulliset sapuskat.

Kesäkuu on välikuukausi

Kevääseen ajoittuu meillä aina se isoin rypistys mökillä ja tällä kertaa se oli tuo maalaaminen. Kesäkuu on sellainen välikuukausi, jolloin tulee vedettyä vähän henkeä, kun ei enää huvita rempata. Ja siihen sovitaan usein kaikenlaisia vierailuja. Kesäkuun jälkeen tuntuu, että jaksaa taas touhuta ja nythän onkin jo listaa laadittuna mitä pitää tehdä heinäkuun kesälomalla. Ainakin vielä vähän pitää maalata, koska puuvaja pitää hoitaa loppuun. Työn alla on myös pientä lautojen pienimistä ja ikivanhan puukasan ja vanhan puuvajan purkamista. Viimeisten ulkovalojen paikat pitää suunnitella ja kaivaa johtoja varten väylät. Mutta kaikkea tätä odottaa taas ihan innolla, kun on viettänyt kesäkuussa välikuukauden.

Onko maalaushomma itsellä ajankohtainen? Lisää juttua mökin maalaamisesta löytyy täältä.