Kategoriat
Kevät Ruokaa

Suolainen piirakka tonnikala-suppilovahvero täytteellä

Syöminen on mökillä saunomisen lisäksi parasta puuhaa. Olen innokas kokeilemaan uusia reseptejä ja usein tehtäviä ruokia on tosi vähän. Ruuassa pitäisi aina olla mukana joku twisti. Tässä on yksi luottoresepti, joka sopii hyvin joka vuodenaikana tarjottavaksi. Ja muunneltaviksi, eli saan siihen sitä twistiä.

Tässä on ensin pelkkä ohje niille, jotka on käteviä. Perässä on tarkempia neuvoja kuvien kanssa niille, jotka sellaisia kaipaa. Ja ihan lopussa erilaisia täytevaihtoehtoja/yhdistelmiä. Käy katsomassa!

Tonnikala-suppilovahvero uolainen piirakka ohje
Tonnikala-suppilovahvero uolainen piirakka ohje

Kikkoja ja selostusta piirakkareseptin takaa

Mulla meni kauan ennen kuin opin tekemään piirakan niin, että sen pohja ei ole raaka. Nyt jos en rupea sooloilemaan tekovaiheessa tai muuttamaan aineiden määriä, niin onnistun aina. Tarjoan tätä piirakkaa lounaaksi salaatin kanssa tai iltapalaksi. Tämä on just sopiva perjantaille, kun vieraat saapuvat myöhään ja ovat tietysti jo syöneet iltaruuan, mutta jotain pientä on kiva tarjota saunan jälkeen.

Piirakkapohja

Minä käytän pääasiassa valmiita pohjia, ihan vain siksi, että ne ovat niin edullisia, että itse tekemällä ei saa mitään säästöä aikaiseksi. Pakastealtaasta löytyy molemmilta isoilta ruokaketjuilta heidän omien merkkiensä pohjia ja ne ovat kaikki ihan hyviä.

Pakastepohjan voi ottaa jäisenä mökille mukaan perjantaina ja se toimii samalla kylmäkallena. Varsinainen niksi-pirkka-kikka! Mökillä se sitten kerkeää sulamaan rauhassa, jos viikonloppuna haluaa leipoa. Olen mikrossakin useamman kerran jäistä taikinaa sulattanut ja niistäkin piirakoista tuli oikein hyviä.

Gluteiiniton

Valmiissa pohjissa on tarjolla myös gluteiiniton vaihtoehto. Piirakka on kiva ruokalaji, jota voi tarjota myös keliaakikolle ja sama piirakka maistuu kaikille muillekin. Jos teen pohjan itse, käytän gluteiinitonta jauhosekoitusta. Se on siitä hyvä, että 1 dl normaaleja jauhoja on 1 dl sitä jauhosekoitusta. Helppoa!

Ohje tarkemmin ja kuvia

Laitan uunin päälle, 200 astetta.

Levitän leivinpaperin irtovuoan pohjalle ja suljen vuoan, näin leivinpaperista tulee pohja piirakalle. Leikkaan reunoilta turhan leivinpaperin pois. Leikkaan edelleen tästä suikaleita, jotka voin laittaa piirakkapohjan laidoille. En voitele vuokaa, vaan vuoraan leivinpaperilla.

Tässä on 24 cm vuoka, mistä tulee tällä ohjeella sellainen muhkea piirakka. Jos sinulla on leveämpi vuoka, on ohje edelleen sopiva, piirakasta tulee vain vähän matalampi. Kannattaa silloin katsoa, että ei paista liian kauan. Jos taas on vielä pienempi vuoka, kannattaa ehkä vähän vähentää aineksia.

Levitän taikinan vuokaan pohjalle ja reunoille. Taikinan voi kaulita tasaiseksi tai vain painella käsillä vuokraan. Jos taikina on jäässä, sulatan sitä mikrossa.

Teen haarukalla reilusti reikiä taikinaan, pohjalle. En tiedä onko tästä hyötyä, mutta teen silti. Leikkaan foliosta suikaleita ja painelen ne piirakan laitoihin. Tällä saan puristettu tuota kanttia ohuemmaksi ja laidat pysyy paremmin paikoillaan esipaistamisen ajan. Esipaistan piirakkaa 10 minuuttia ja poistan foliosuikaleet.

Rikon kananmunat, lisään kerman ja juustoraasteen ja sekoitan.

Lisään mausteet. Jos täytteen ainekset on tosi hentoisen makuisia, laitan reilusti mausteista. Jos taas on vahvat ja suolaiset täytteet, vähän vähemmän. Meillä kaikki tykkää pippurista, joten sitä laitan reilusti. Jos kaapissa on kuivattua persiljaa tai penkissä tuoretta persiljaa, sitä voi heittää sekaan. Mutta ei yhtään haittaa jos ei ole.

Valmistele täytteet. Jos käytän tuoreita sieniä, paistan niistä nesteen pois pannulla. En lisää rasvaa, paistan vaan. Samoin jos käyttän sipulia, niin paistan sitä hetken aikaa ja tällöin lisään pannussa rasvaa. Ruohosipulin silppuan saksilla pieniksi suoraan täytteen sekaan. Lisään täytteet nesteeseen ja sekoitan koko massan hyvin sekaisin. Kaadan koko homma esipaistetun pohjan päälle.

Pienin tomaatit ja upotan ne täytteeseen. Ajattelen, että ne säilyy sillälailla mehevinä ja kosteina.

Paistan piirakkaa 45 minuuttia, koska täytettä on paljon. Piirakka saa olla kunnolla ruskettunut laidoilta, taikinan kohdasta. Myös siitä tietää, että pohja on kypsää kun täyte ei enää liiku vuoassa.

Valmista! Jos maltat antaa jäähtyä hetken aikaa, niin piirakkaa on helpompi leikata, eikä suu pala. Mutta kuka malttaa!

Ehdotuksia piirakan täytteeksi

Piirakan täytteenä on ollut vaikka mitä. Tässä listattuna meillä hyviksi todettuja yhdistelmiä. Maistuisiko?

  • Perinteinen kinkku-tomaatti (usein pienin leikkelepaketissa myytävää kinkkua)
  • Kinkku-aurajuusto-tomaatti
  • Tonnikala-suppilovahvero- tomaatti
  • Tonnikala- feta- tomaatti
  • Chorizomakkara-oliiivi-tomaatti
  • Eiliset keitetyt perunat-keittokinkun jämät-pehmenneet tomaatit (vanhat keitetyt perunat sopii hienosti kaikkien kanssa yhteen, silppua pieneksi)
  • Parsa-parmankinkku-tomaatti (pieni parsa paloiksi niin piirakkaa on helppo leikata)
  • Feta-tomaatti (kasvisversio)
  • Parsakaali-parsa-tomaatti (kasvisversio, vegaaniversio)
  • Juhlava poro-suppilovahvero – tomaatti
  • Tai vielä juhlavampi poro-korvasieni – tomaatti

Jälkiruuaksi voi tehdä helppoja kakkuja: suklaa-punajuurikakku tai Key Lime Pie.

Kategoriat
Kevät Pakko hoitaa

Mökin maalaus: maalataanko naulankannat peittoon?

Tämän kesän suurin projekti on mökin maalaus. Se on ollut meillä suunnitelmissa ihan alusta alkaen, mutta koska mökissä oli hyvä pohjamaali, ei hommalla ollut kiire. Nyt kun isoimmat pakolliset jutut on tehty valmiiksi, saa mökki uuden värin. Tässä kaikessa se maalaaminen ei ole kovin homma, vaan kaikki ne alustavat työt ennen sitä.

Maalaaminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa.

Mökki on pohjamaalattu punaiseksi ja siinä on valkoiset vuorilaudat ja ikkunanpuitteet. Ne säilyvätkin valkoisena, mutta itse mökki muuttuu punaisesta tummanharmaaksi. Harmaa siksi, että se naamioituu nätisti luontoon ja väri vaan on meidän mielestä kiva. Muutkin rakennukset ovat samanvärisiä ja tuo harmaa tuntuu jotenkin modernimmalta kuin ”punainen tupa ja perunamaa” väritys. Tämä osuus oli siis helppo. Väri oli jo tiedossa, eikä siitä tarvinnut ruveta aviomiehen kanssa painimaan.

Maalaaminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa. Itse maalien lisäksi pitää ostaa pensseleitä ja suojapressuja ja pesuaineita. Lisäksi jostain pitää saada telineet tai nostin, millä ylettää maalaamaan korkeimmastakin kohdasta. Aikaa vievää se on siksi, että pohjatyöt pitää tehdä huolella, jotta maali pysyisi hyvänä mahdollisimman kauan. Että ei tarttisi kovin pian maalata taas uudestaan, koska ei se nyt niin hauskaa puuhaa ole.

Ennen maalaamista mökki pitää pestä ja homesuojata.
Ennen maalaamista meillä pestiin kaikki pinnat ja levitettiin homeenestoaine.

Ensi piti siis pestä koko mökki. Levittää pesuaine ja antaa sen vaikuttaa ja harjata likaisimmista kohdista. Tämän jälkeen me huuhdeltiin seinät ja alakatto huolellisesti painepesurilla. Siinä lähti sitten viimeisetkin liat pois. Välissä seinä sai kuivaa ja sen jälkeen levitettiin homeenestoaine joka puolelle. Ja taas seinä sai kuivaa, ennen kuin sitä pystyi maalaamaan. Onneksi remonttihommat tapahtuu meillä pääasiassa viikonloppuisin, joten viikolla seinät saa ihan itsekseen tuulettaa kosteuden pois.

Ennen mökin maalaamista tulee suojata osa pinnoista.
Suojaamiseen menee myös paljon aikaa, mutta se kyllä kannattaa.

Pesemisen lisäksi iso homma on suojaaminen. Pitää miettiä itsensä ja niiden paikkojen suojaaminen, joita ei halua maalata. Minä olen innokas maalaaja, mutta myös vähän höpsö. Saatan hyvin kumartua vasta maalatun seinän edessä katsomaan jotain kohtaa ja sen jälkeen onkin joko tukka tai takapuoli maalissa. Samoin kengänpohjat on sellainen paikka, missä tuore maali kulkeutuu sinne sun tänne. Me on maalattu nyt jo niin monessa paikassa, että yritän välttää sotkuja suojaamalla joka paikan tosi hyvin. Myös siis itseni, koska kerran jos toisenkin olen istunut tukka valkoisessa maalissa maanantaina kokouksessa. Mutta nykyään vedän päälle suojalasit, pipon, maalausvaatteet ja maalauskengät, jotka pitää riisua ennen poistumista maalausalueelta.

Hyvin suojattu maalari pesuhommissa terassilla.
Onko kuvassa hyvin suojattu maalari pesuhommissa vai joku outo olento?

Talosta taas pitää suojata ne osat, joiden ei kuuluisi tulla maalatuksi. Hankalaa tässä on se, kun valkoinen ja harmaa ei anna yhtään armoa. Maalasin ensin valkoisella katon ja ikkunanpuitteet. Sen jälkeen maalasin harmaalla seinää ja sain roiskeita aikaiseksi vasta maalattuun valkoiseen maaliin. Yritän olla tosi huolellinen, mutta ihan kaikilta maalitäpliltä ei voi välttyä. Kun kaikki maalit on hyvin kuivunut, teen vielä pienen korjailukierroksen, missä töpötän täplät piiloon.

Suojaukseen me on varattu isoja pressuja, ne suojaavat parhaiten ja on helpot levittää. Leveällä teipillä on suojattu seinän ja lattian vieri, sekä ovet ja muita pieniä osia. Lamput ja muut tavarat aviomies otti irti, jotta niiden altakin voidaan maalta. Jos joskus vaihtaisi lamput ja ne olisikin kooltaan pienemmät, olisi ärsyttävää jos tuo kohta olisi maalaamatta.

Ikkunanpuitteita ja oven karmeja aviomies väänsi irti seinästä, jotta niiden alle pääsee helposti maalaamaan, eikä maali sotke toista väriä.

Portaat, kaiteet ja seinän vieret tulee teipata huolellisesti.
Portaikkoa on suojattu teipillä, pressulla, paperilla ja muovilla.

Meidän mökki sijaitsee kalliolla ja maa sen ympärillä on epätasainen. Siihen ei pääse millään nostimella, joten hankalimpiin paikkoihin piti rakentaa tellingit. Siinä olikin tosi kova homma, koska niiden pitää olla tukevat ja siellä pitää pystyä liikkumaan turvallisesti maalipöntön kanssa. Jokaiselle seinälle tuli erilainen ratkaisu.

Mökin maalaus ja sitä varten viritetyt tikkaat.
Yksinkertaista olisi, jos joka paikkaan voisi nousta tikkailla.

Minua ei pelota korkeat paikat, minua pelottaa minä itse. Voin nousta tellingille ja seistä siellä paikoillani, mutta hommien tekeminen on vähän pelottavaa. Kun olen vähän sellainen höpsö. Voin kumartua väärässä paikassa tai kurottaa liian pitkälle. Siksi maalaankin tosi hitaasti, kun keskityn tiukasti siihen, etten tee korkealla telineellä mitään typeriä liikkeitä.

Sitten kun kaikki nämä valmistelut on tehty, pääsee vihdoin maalaamaan. Se on tässä hommassa hauskin vaihe, kuten kaikessa remontoinnissa. Valmisteluihin menee kamalasti aikaa ja sitten vasta on kivaa, kun pääsee itse asiaan. Koko ajan näkee miten homma etenee ja väri vaihtuu. Maalaaminen on niin koukuttavaa, etten meinaa iltaisin malttaa lopettaa, vaikka hämärä jo laskeutuu. Pimeällä ei kyllä kannattaisi maalata, koska aamulla saat sitten valoisassa korjata omia jälkiäsi.

Kikkoja mökin maalaamiseen, laita pussi maalausastiaan.
Kikkoja mökin maalaamiseen, laita pussi maalausastiaan.

Ja vielä vinkkejä:

  • Kuivalla pensselillä tulee huonoa jälkeä, kunnolla maalia pensseliin.
  • Hiero maalia seinään, niin se uppoaa kaikkiin koloihin.
  • Naulankannat maalataan piiloon. Tietysti.
  • Pistä muovipussi maaliämpäriin ja kaada maalia pussiin. Ei tule niin paljon sotkua.
  • Osta halpa sekoitusvekotin ja kiinnitä se akkuporakoneeseen. On helpompaa sekoitaa maali sillä.

Näin minua on opetettu ja näillä ohjeilla edelleen päästän menemään. Ajattelen olevani Pirkanmaan hitain, huolellisin, vähän höpsö maalari.

Kategoriat
Kevät Tuumailuja

Kannattiko ostaa kesämökki?

Meidän mökin ostamisesta on nyt viisi vuotta aikaa. Me on saatu valtavasti asioita tehtyä ja tänä keväänä on jo selvästi rauhallisempi tunnelma. Nyt kerkeää miettimään, että kannattiko ostaa kesämökki?

Aikaisempina keväinä on ollut isoja projekteja, jotka on ollut pakko saada valmiiksi. Ihan vaan jos muutaman mainitsen, niin työn alla on ollut huussi, vierasmökki, päämökin maalaaminen sisältä, sähköjä, kulkuväylät, piha-alueita, kukkapenkkejä, puuvaja, laituri, palju ja terassi. Jos pitäisi aloittaa uudestaan, niin mitähän sitä tekisi toisin?

Muistan sen paniikin kun mökki oli ostettu ja tekemistä oli valtavasti.

Ainakin ostaisimme juuri tämän saman mökin. Vaikka muistankin kirkkaasti sen paniikin, kun mökkikaupat oli tehty ja tekemistä oli valtavasti. Siis ihan järkyttävän paljon. Meidän mökki oli ollut käyttämättömänä jonkin aikaa, mutta edellisen omistajan kaikki tavarat olivat vielä mökissä. Itse rakennus oli periaatteessa valmis, mutta niin monesta kohdasta pahasti kesken tai huonosti hoidettu. Pihalla ei tiennyt mihin päin katsoa. Joka suunnassa näkyi jotain, joka huusi ”aloita minusta!” Osa hommista piti saada valmiiksi heti, kuten mökin tyhjennys ja siivous, jotta mökillä pystyi yöpymään.

Kun kesämökki ostettiin, oli sen pihan täysin villiintynyt.
Kun kesämökki ostettiin oli sen piha täysin viillintynyt.

Meillä on hyvin puheliaita ystäviä. Yleensä heillä ei jää sanat kurkkuun, mutta meidän mökki sai pahimmankin kälättäjän mykäksi. Siis ihan hipi hiljaiseksi.  Luulen, että he miettivät miten kertoa meille, että hullut, minkä järkyttävän paikan olette ostaneet! Tästä ei tule ikinä mitään! Onneksi me aviomieheni kanssa molemmat nähtiin ohi romun ja rikkaruohon ja pystyttiin kuvittelemaan miltä lopputulos tulee näyttämään. Sitten kun on valmista, joskus monen vuoden päästä. Eniten ostopäätökseen vaikuttava asia oli hieno maisema järvelle.

Sama kohta kesämökillä viisi vuotta mökin ostamisen jälkeen.
Sama kohta viisi vuotta ostamisen jälkeen. Hyvältä alkaa näyttää!

Kun me aloimme etsiä mökkiä, ei ollut tarkoituskaan löytää valmista paikkaa. Me haluttiin ostaa kesämökki, missä voisimme nikkaroida, remontoida, askarrella ja puuhastella kaikenlaista. Ja tietysti rennosti mökkeillä, uida ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Siltä osin ostamamme mökki oli ihan sopiva, toki tuota nikkaroitavaa tuli tässä tapauksessa roppakaupalla. Mutta en kyllä suosittele tätä lähtökohtaa kaikille. Jos mökkiä ostavalla porukalla on vaativat työt tai pieniä lapsia tai mökille on pitkä matka, harkitsisin tarkkaan ennen kuin ostaisin jonkun pommin. Kyllähän sitä tekisi, jos tunteja päivässä riittäisi. Valitettavasti niitä on vain se 24 kappaletta, mistä moni, moni muu asia vie osansa ja sille remontille jää vain rippeet.

Vessassa täytyy käydä ja vanhalla, haisevalla huussilla saa karkotettua niin vaimon kuin vieraatkin

Nyt jos aloittaisin uudestaan en tekisi mitään toisin. No, toki jotain yksityiskohtia, mutta isot päälinjat menisivät edelleen samassa järjestyksessä.

  • Mökin tyhjennys ja siivous, tehosiivous, supersiivous ja desinfiointi
    • Jotta mökillä voi ylipäätään olla, pitää olla puhdasta. Koska meidän mökissä ei ollut asunut ihmisiä, sinne oli muuttanut metsänelämiä. Siksi siivoukseen piti alussa panostaa oikein tosissaan.
  • Huussi kuntoon
    • Vessassa täytyy käydä ja vanhalla, haisevalla huussilla saa karkotettua niin vaimon kuin vieraatkin. Uusi huussi oli meillä ihan ylimpänä työlistalla. Jotenkin olen häivyttänyt mielestäni kamalat muistot siitä vanhasta huussista, koska nyt kun muistelen, en ole varma istuinko siellä ikinä.
  • Sauna kuntoon
    • Lauteilla häipyy kaikki murheet, remonttimurheetkin. Sauna oli onneksi kylvettävässä kunnossa, joten se tarvitsi vain tehopesun ja pientä somistusta. Siinä on kaikki kulmat vinossa ja hirret huonossa kunnossa, joten joskus sen tilalle nousee uusi sauna. Mutta se homma ei ole työlistalla vielä hetkeen.
  • Pihalle joku kohta, missä voi kahvikuppinsa kanssa istua
    • Siksi se kesämökki ostetaan, että voidaan viileässä kesäillassa toppatakissa grillata ystävien kanssa. Terassi on kiva olla ja sehän voi olla iso tai pieni. Meillä tehtiin terassi kahdessa osassa. Jotta päästiin mahdollisimman pian grillaamaan, nikkaroitiin ensin pienempi pala ja toisena kesänä laajennettiin terassia, tehtiin katos ja portaat.

Aika perushommia, sitä nikkarointia ja remontointia mitä haluttiinkin. Eli siltä kantilta katsoen kannatti ostaa mökki. Ja silmilläkin katsoen kannatti, koska maisema on niin kaunis. Se, että mökillä sielu lepää ja mieli rauhoittuu, ei ole yhtään liioiteltua. Kun meidän mökille saavuttaessa käännytään toiseksi viimeisestä risteyksestä, tuntuu kuin aivoni tyhjenevät kaikesta pakollisesta. Valitettavasti sama homma tapahtuu sunnuntaina toisin päin: samassa risteyksessä kaikki hoidettavat hommat syöksyy takaisin mieleeni. Mutta näiden kahden hetken välissä on päässäni varsin rauhaisaa.

Kaunis syysmaisema mökin terassilta.
Tämän maiseman takia valitsimme juuri tämän mökin, vaikka töitä olikin aluksi paljon.

Joten jos olet nyt ostanut mökin, otat vaan rauhallisesti ja etenet homma kerrallaan. Meillä on edelleen monta kohtaa tekemättä. Mutta olen niin iloinen niistä kohdista, jotka ovat valmiit, että näen vain ne ja käännän tarvittaessa selkäni keskeneräisille paikoille.  Ne vieraat, jotka meidän visiota aluksi hämmästelivät, alkavat myös nähdä mihin olemme tähtäämässä. Toinen viisi vuotta ja sitten varmaan on jo valmista.

Täällä tarinaa miten taistelen mökkipihan kanssa.

Kategoriat
Kevät Mökkielämää Ruokaa

Syntymäpäivä mökillä, suklaa-punajuurikakku

Me vietettiin mökillä syntymäpäiviä viime viikonloppuna. Oikeammin varjo-synttäreitä, mikä tarkoittaa, että oikea syntymäpäivä meni jo, mutta juhlat olivat nyt. Kokkaaminen ei aluksi meinannut sujua, kun pitkään aikaan ei ole voinut pitää mitään kekkereitä. Olin siis suoraan sanoen ruosteessa.

Tykkään kokeilla uusia reseptejä ja yleensä en tee mitään testiannoksia. Laitan rohkeasti uudet kokeilut suoraan juhlapöytään tarjolle! Onneksi mökillä oli syntymäpäivillä ihan omaa porukkaa, joka on tottunut mun testailuihin. Voisi sanoa, että 9/10 kokkailut menee oikein hyvin, mutta on niitä hutejakin nähty. Esimerkiksi leivinpaperiin takertunut aamiaispannari, jääkaapin tiivisteihin levinnyt mansikkakakku tai liian raaka paisti. Nyt kaikki onnistui hienosti, vaikka jännitystäkin riitti.

Mökillä syntympäivillä tarjotaan kahta piirakkaa ja gulassikeittoa
Mökillä syntympäivillä tarjottiin kahta piirakkaa ja gulassikeittoa.

Kaikki ruuat olivat tällä kertaa glueiinittomia. Tämä ei kyllä aiheuttanut mitään kummallista monimutkaisuutta resepteissä, koska kaupasta löytyi helposti kaikkea tarvittavaa.

Ainekset valmiina punajuuri-suklaakakkuun
Ainekset valmiina suklaa-punajuurikakkuun.

Ensin tein suklaa-punajuurikakun. Se, että kakussa on punajuurta, on kaikista aina tosi yllättävää. Ja toinen yllätys on päälliseen tuleva smetana. Tein vähän isommilla määrillä niin sain melkein uunipellillisen kakkua.

Kokkaan melkein aina resepteistä ja kun homma on käynnissä, luen reseptin varmaan 100 kertaa. Kaikenlaiset ripsaukset ja hyppyselliset aiheuttaa minulle kauhistusta ja jos reseptissä ei ole kuvaa lopputuloksesta, en valitse sellaista ohjetta. Osaisin varmaan tehdä ruokaa ja leipoa ilman reseptejä, mutta helpointahan on lukea ohjeesta, mitä pitää laittaa. Mittaan ja asettelen aina kaikki ainekset valmiiksi, ennen kuin alan mitään sekoittamaan.

Kaikki ainekset valmiiksi mitattuina odottamassa sekoittamista.
Kaikki ainekset valmiiksi mitattuina odottamassa sekoittamista.

Tässä on odottamassa

  • Munat ja sokeri odottaa vaahdotusta
  • Rasva on sulatettu ja jäähdytetty
  • Punajuuri raastettu
  • Suklaa on menossa sulatukseen mikroon
  • Jauhot (gluteiiniton jauhoseos) ja leivinjauhe on valmiiksi sekoitettuna
  • Vuokra on vuorattu leivinpaperilla
  • Uuni on päällä

Sitten kun kaikki ainekset oli sekoitettu ohjeen mukaan, kippasin massan uunivuokaan ja paistoin. Tämän jälkeen pohja sai jäähtyä seuraavaan päivään, jolloin valmistin päällisen. Tein sen itse asiassa vasta juuri ennen juhlia.

Suklaa-punajuurikakku uunissa paistumassa.
Suklaa-punajuurikakku uunissa paistumassa.

Päällinen on tosi yksinkertainen, koska sitä ei tarvitse vatkata, se vain sekoitetaan lusikalla. Eli jos syntymäpäiviä ennen on taipumusta hätääntyä, niin tämä kakku ei ainakaan lisää paniikkia. Sekoitin tomusokerin, smetanan ja sulatetun suklaan ja levitin kakun päälle. Päällisen ei tarvitse edes hyytyä, kakun voi vain nostaa suoraan pöytään.

Molemmat kakut valmiina odottamassa mökillä vietettäviä syntympäiviä.
Molemmat kakut valmiina odottamassa mökillä vietettäviä syntympäiviä.

Tämä on ollut ihan suosikki kakku jo pidemmän aikaa. Tykkään kirjoittaa resepteihin tapahtumat mihin olen kyseistä herkkua valmistanut. Tälle kakulle on kertynyt jo kolme mainintaa: risutalkoot, Sappeen hiihtoloma ja varjo-synttärit.

Toinen piirakka oli Key Lime Pie.

Kategoriat
Kevät Pihahommia

Olin mökillä tekemässä kevättöitä

Vietin toukokuun alussa pari päivää mökillä yksin tekemässä kevätpuuhia. Kevään ekat pihapuuhat sisältää paljon miettimistä ja haahuilua ja sitä hommaa on hyvä tehdä ihan issekseen.

Aloitin kevätpuuhat tontin toisesta laidasta ja etenin toiseen laitaan. Hissun kissun kun touhuaa, tähän kuluu yleensä päivän verran aikaa. Siirtelin tavaroita kohti kesäsäilytyspaikkaa. Harvassa mökissä on yllin kyllin säilytystilaa, meillä ei ainakaan ole. Siksi kesä- ja talvitavaroiden pitää vaihtaa paikkaa samana päivänä. Kesäkamat ulos ja talvikamat sisälle varastoon. Siistin pois roskia ja lumen alta paljastuneita tavaroita. Kaikenlaista ruuvia ja mutteria, katkaistuja nippusiteitä ja laudankalikoita jää talven aikana lumen alle odottamaan kevättä.

Maitotonkista ja traktorinistuimista tehdyt tuolit voi olla pihalla aina.

Me yritetään kovasti tehdä mökin ulkotiloista sellaiset, ettei tavaroita tarvitse siirtää edes takaisin. Esimerkiksi nuotiopaikalle tehtiin vanhoista rautaisista kärrynpyöristä penkki, joka voi olla paikallaan ympäri vuoden. Samoin maitotonkista ja traktorinistuimista tehdyt tuolit voi olla pihalla aina. Ne on kyllä todettu niin huonoiksi istuimiksi, että niitä varten on jo suunnitelma B olemassa.

Vanhoista maitotonkista ja traktorinistuimista on nikkaroitu tuoleja.
Vanhoista maitotonkista ja traktorinistuimista on nikkaroitu tuoleja.

Terassinpöytä ja tuolit on piilotettu pergolan alle suojaan ja vielä peitetty pressulla. Saman pressun alle on laitettu suojaan muutakin pihatarviketta. Nämä paljastin kääreistä ja toivon, että enää ei tulisi lunta, koska haluan laittaa kaikki tavarat jo paikoilleen. Eivät ne tavarat yhdestä sateesta onneksi miksikään mene. Keväällä ostimme uuden pihakeinun halvalla Torista. Sellaisen vanhanaikaisen, joka muistuttaa keinuja, joissa itse keinuttiin muksuna.

Pihakeinu, joka näyttää samalta kuin lapsuuden retro keinut.
Pihakeinu, joka näyttää samalta kuin lapsuuden retro keinut.

Kukkapenkkeihin kärräsin huussikompostia lannoitteeksi. Olen ajatellut, että en kuskaisi mökille multasäkkejä kaupungista, vaan yrittäisin saada mullan pysymään kuohkeana paikanpäältä saatavilla aineksilla. Lehtikomposteja muodostuu kaikenlaisiin kiven koloihin ja huussikompostia syntyy kiertoon yksi satsi joka kevät ja syksy. Niistä saa tuoretta multaa ja maa-ainesta lisättäväksi kukkapenkkeihin. Lisäksi olen levittänyt kevättalvella kasveille tuhkat takasta, joten periaatteessa kaikki tarvittava on kevätlannoituksen osalta nyt tehty.

Kukkapenkkien kevättyönä lisäsin kompostimultaa ja talvella tuhkaa.
Kukkapenkkeihin on lisätty kompostimultaa ja talvella tuhkaa. Alppiruusulle en kompostia laittanut.

Kukkapenkkini on vasta valmistuneita, joten vielä on epäselvää miten niiden käy. Tämän kesän jälkeen nähdään mitkä kasvit kasvaa ja mitkä ei. Kukkapenkit on aika isoja, koska pihalla oli paljon heinän ja rikkaruohojen täyttämiä alueita ja jotain niiden tilalle piti keksiä. Uusia kukkapenkkejä ei ole enää tarkoitus perustaa, ainoastaan istuttaa muutama alppiruusu ja vuorimänty mökin vierustalle kunhan mökin maalaus saadaan ensin tehtyä.

Sen verran uutta istutin, että heittelin ketokukkiensiemeniä kallion viereen. Siinä kohtaan on kasvanut villivattua ja nokkosta. Olen yrittänyt saada sitä talttumaan puhaltamalla lehdet ja roskat niiden päälle, mutta varsin sitkeitä pirulaisia ne ovat. Rikkaruohot eivät tahdo tajuta, että ennemmin tai myöhemmin minä voitan! Nuo ketokukansiemenet jos ei lähde tuossa kohtaan kasvamaan niin ei se haittaa. Yritetty on ja varsin edullisestikin koska pussillinen noita siemeniä maksaa alta euron.

Kukkaketoa varten siemenet istutettu. Saa nähdä saadaanko kukkia.
Kukkaketoa varten siemenet istutettu. Saa nähdä saadaanko kukkia.

Terassilla harjasin roskat pois, mikä on kyllä ihan turhaa puuhaa, koska ihan just kohta siinä on jo uusia roskia. Lehtipuhaltimelle voisi tehdä terassille oman koukun, mistä sen voisi vetäistä esiin kuin lännenleffoissa pyssyn lanteiltaan ja pöhäyttää aina vähän roskia lautojen päältä pois. Onneksi terassi on tehty lehtikuusesta, joten sitä ei tarvitse käsitellä millään. Ainoa oikea vaihtoehto kun vertaa kotona olevaan maalattuun terassiin. Se vaatii joka toinen vuosi jonkin sortin huoltoa, eikä ole halpaa puuhaa sekään homma. Jos lehtikuusi maksaakin vähän enemmän tekovaiheessa, niin kyllä se pitkässä juoksussa tulee edullisemmaksi, kun sitä ei tarvitse jatkuvasti huoltaa. Ja helpommaksi. Lehdet ja roskat olin puhaltanut lehtipuhaltimella poluilta pois jo aikaisemmin.

Kevätaurinko paljastaa kattoon punotut hämähäkinseitit.

Sisällä siivoan silloin kun inspiraatio iskee. Mökki on onneksi niin pieni, että sen siivoamiseen ei kauaa mene. Kevätaurinko paljastaa kattoon punotut hämähäkinseitit ja sellaiset kauhunpaikat on parasta siivota pois. Joillekin hämähäkit aiheuttaa painajaisia, joten turha pelottaa ihmisiä suotta. Vaikka itse yritänkin ymmärtää, että me ollaan luonnon keskellä, luonnoneläinten reviireillä ja nekin etsii mökistä omaa paikkaansa. Sisällä siirsin hyttysmyrkyt ja aurinkorasvat esille, koska ihan just kohta niitä taas tarvitaan. Optimisti!

Mökin kevättyöt pitää sisällään hyttyskarkoitteet ja aurinkorasvat.
Paras ottaa hyttyskarkotteet ja aurinkorasvat heti esille.

Vene pitää vielä kääntää ja sitten ne mökin kevättyöt onkin tehty. Sitä varten kannoin istuimet, äyskärit ja airot jo valmiiksi veneen viereen odottamaan. Ihan itsekseni en venettä saa kipattua ympäri. Viime kesä oli remonttien kanssa niin työntäyteinen, että venettä tuli käytettyä hävyttömän vähän. Tänä kesänä aion pistää paljon paremmaksi.

Täältä tarinaa meidän mökkimaisemasta.

Kategoriat
Kevät Pakko hoitaa

On siis kevät: mökillä vesi tulee ja menee

Tämä on riemuntäyteinen kirjoitus juoksevasta vedestä. Seuraavat seitsemän kuukautta meidän mökillä vesi tulee ja menee. Otsikkokin on naivi kuin mikä, mutta ei haittaa!

Talvella meidän mökin vesihommelit menee näin

  • juomavesi viedään mökille kanisterilla
  • vesi menee, eli juoksee mökissä lavuaarista pois
  • vesi ei tule, pesuvesi kannetaan ämpärissä sisälle
  • saunalle vesi kannetaan järvestä, joko kauhomalla ämpärillä avannosta tai pumppaamalla käsipumpulla

Kesällä taas, hommat toimii näin

  • juomavesi tuodaan edelleen kanisterilla ja vesi menee, eli juoksee lavuaareista pois
  • vesi tulee hanasta mökin keittiössä, terassilla ja huussissa. Tämä vesi tulee pumpulla järvestä, joten se ei ole juomakelpoista
  • saunalle vesi tulee letkusta ja tämä se vasta mahtavaa onkin

Tällä hetkellä kaikki juokseva vesi on kylmää. Ehkä kyllästyttyäni tähän valtavaaan luksukseen, joka meillä nyt mielestäni vallitsee, alan haaveilla aparaatista, joka lämmittäisi vettä. Mutta juuri nyt olen hyvin tyytyväinen, koska mökkimme on mielestäni huippuvarusteltu.  

Vesijohto kipuaa mökillä myös huussiin.
Vesijohto kipuaa mökillä myös huussiin.

Pärjään mökillä ihan hyvin talvellakin, vaikka vesi ei juokse sisälle. Se pätkä kestää kuitenkin vain lokakuu-maaliskuu välisen ajan, ja silloin yleensä mökkeillään muutenkin vähän vähemmän. Pärjäsimme pitkään koko vuoden ilman juoksevaa vettä. Kaikki mahdolliset vesiputket, letkut, liittimet ja hanat on aviomies viime kesänä viritellyt lopullisesti paikoilleen. Se päivä oli juhlimisen arvoinen kun kaikki viimein toimi ja vesi virtasi.

Juomaveden tuominen kotoa ei myöskään tunnu minusta ylivoimaiselta. Aina välillä tulee vastaan mökkeilijä, joka on teettänyt mökilleen porakaivon ja kyselen kyllä kiinnostuneena sen asentamisesta lisätietoja ja mitä se maksoi. Tähän asti sille ei kuitenkaan ole tullut niin suurta tarvetta, että olisi sellaista vakavasti harkittu.

Juomavesi tuodaan mökille kanisterissa.
Juomavesi tuodaan mökille kanisterissa.

Kun aviomies vetää kahluuhaalarit päälle ja kuljettaa vesiletkun järveen, on se aina yhtä iloinen tapahtuma.  Kieltämättä se helpottaa arkea, erityisesti saunomista, kun vettä ei tarvitse kantaa saunojia varten. Käsienpesu ja astioidentiskaus helpottuu huomattavasti. Viime kesänä mökille rakennettiin terassille kesäkeittiönrunko ja siihen ostettiin Torista vanha teräsallas. Sellainen iso, missä on syvät altaan sekä pesemistä, että huuhtelemista varten. Tähän altaaseenkin tulee vesi järvestä ja se on sijoitettu kauniiseen paikkaan terassilla. Kuvittelen, että tällä tiskaaminen muuttuu jotenkin muka mukavammaksi. Nyt minulla on paha tapa roudata likaisia astioita kaupunkiin astianpesukoneeseen ja sieltä taas takaisin mökille.

Kahluuhaalarit odottaa naulakossa mökillä.
Kahluuhaalarit odottaa naulakossa.

Mökkejä on niin monenlaisia ja ihmisiä myös. Jotkut eivät pystyisi mitenkään olemaan ilman juoksevaa vettä tai vaikka astianpesukonetta. Minulle on ihan ok, että mökillä ei ole sama varustetaso kuin kotona. Siksi se onkin mökki, kun siellä asiat ovat yksinkertaisempia.

Kategoriat
Askartelut Kevät Pihahommia

Askartele majakka puutarhaan.

Pystyn vastustamaan kiusauksia oikein hyvin. Voin surffata netissä ja olla ostamatta mitään. Mutta Pinterest on paha paikka, koska se on täynnä kaikenlaisia tee-se-itse ideoita, joita en voi vastustaa. Tämä ihana majakka on yksi niistä ideoista.

Kaikki lähti siitä kun näin hienon betonista valetun majakan Kalajoella, mutta sen hinta oli niin kova, että en ikinä raskisi käyttää niin paljon rahaa koriste-esineeseen. Olkoon esine kuinka hieno vaan. Siksi rupesin etsimään ideoita majakkaan Pinterestistä. Me yritetään suunnitella kaikki mökkipihaan sijoitettavat tavarat sellaisiksi, että niitä ei tarvitse siirtää varastoon talveksi. Tämä seikka vaikutti paljon siihen millainen majakasta tuli.

Idea on tosi yksinkertainen: laita kukkaruukkuja väärinpäin päällekkäin.

Idea on tosi yksinkertainen: laita kukkaruukkuja väärinpäin päällekkäin, somista sopivaksi ja se näyttää majakalta. Ensin olin ajatellut tehdä tämän sellaisista terrakottaruukuista, mutta kaupassa oli alennuksessa näitä valkoisia ruukkuja, joten ostin niitä. Niitä oli myös neljää eri kokoa, joten majakasta tuli sopivan korkea tuohon kukkapenkkiin.

Askartele majakka puutarhaan. Kukkarukkujen maalaus ja liimaus menossa.
Maalaa majakan kukkaruukut ja liimaa ne yhteen.

Mallia majakan ulkonäköön ja väritykseen googlasin oikeista majakoista ympäri maailmaa. Punaiset ja mustat rinkulat majakan seinässä näyttivät hyvältä ja muutenkin musta-valko-punainen näyttäisi olevan yleinen väri majakassa. Ensimmäinen homma oli siis teipata sanomalehteä kuhunkin ruukkuun ja spreymaalata ruukut. Maaliksi valikoitui jokin autonmaalaamiseen liittyvä maali, jonka pitäisi kestää myös ulkona. Maalia meni useampi kerros, jotta väristä tuli oikein tumma ja kestävä.  Kun maali oli kuivunut, ruukut liimattiin päällekkäin silikonilla tai jollain muulla tökötillä, joka varmasti kestää. 

Ruuvaa tolpat paikalleen koriste majakkaan.
Askartele majakkaan ylätasanne, siihen tolpat ja ruuvaa paikoilleen.

Ylätasanteeksi olin ostanut yhden kukkaruukuille tarkoitetun valkoisen aluslautasen ja sen päälle lisättiin tasainen valkoinen levy. Ne liitettiin silikonilla kiinni toisiinsa. Musta muoviletku on jälleen jotain autoihin liittyvää letkua, jonka aviomies pätki sopivan mittaiseksi. Sitten hän ruuvasi muoviletkun pätkät kiinni valkoiseen osaan. Tolppien väliin tuli narusta köydet, joten letkuun porattiin reiät mistä naru kulki läpi. Kun tasanne oli valmis, koko komeus liimattiin kukkaruukkujen päälle.

Lyhtyyn katsoin taas mallia oikeista majakoista.

Tasanteella jäi keskelle hyvin tilaa lyhdylle, joka aviomies tilasi netistä. Lyhtyyn katsoin taas mallia oikeista majakoista. Lyhdyn sisälle mahtuu öljylamppu, joten sinne saa hienosti valon palamaan. Siitä tulee sellainen himmeä, lämpöinen valo. Kynttiläkin toimii hyvin tuolla huipulla. Lyhdyn aviomies kiinnitti katolle, sekin on liimattu paikoilleen, että ei kaadu tuulessa.

Askartele majakan ovet ja ikkunat ja liimaa ne paikalleen.
Minkälaiset ovet ja ikkunat sopisi majakkaan?

Ovet ja ikkunat leikkasin mustasta ja valkoisesta teipistä. Ensin tein erilaisia vaihtoehto sapluunoita ihan vaan ruskeasta pahvista ja niitä sovittelin ruukkuihin. Ekat vaihtoehdot oli ihan liian pieniä, mutta lopputuloksessa olevat ovi ja ikkunat näyttää minusta hyvältä ja sopusuhtaiselta. Sitten vaan teipistä tausta pois ja liimasin ne oikeille paikoilleen. Koko komeuden päälle aviomies asetteli vanhan ajan posliinisen nupin. Lyhdyn yläosa on maalattu myös punaisella spreymaalilla, koska se näytti hyvältä niin.

Valmis majakka kiinnitetään alustaan ja siirrä puutarhaan.
Valmiiksi askarreltu majakka kannattaa kiinnittää kunnolla alustaan.

Kun kaikki oli valmista, asetettiin majakka puisen terassilaatan päälle ja ruuvattiin kulmaraudoilla siihen kiinni. Ei pitäisi tuulessa kaatua. Asettelin koko homman terassilaatan kanssa kukkapenkkiin ja somistin kivillä majakan vierustan. Ja valmista on. Majakan ympärille istutin monivuotista päivänkakkaraa, jonka toivon täyttävän koko tuon alueen kukkapenkistä. Tästä tuli tosi hieno ja edullinen pihakoriste. Samoja autonletkuja ja maaleja ei ehkä löydy joka autotallista, mutta jotain vastaavanlaista materiaalia varmastikin.

Edelleen minua vähän vaivaa se Kalajoella näkemäni betonista valettu majakka, joten saatan ajautua pahamaineisen Pinterestin sivuille uudestaankin. Josko tehtäisiin sellainen sitten tänä kesällä 2021. ❤

Toinen askartelu mökkipihalle on ikuinen penkki rautapyöristä. Siitä löytyy kuvia ja juttua tästä.

Kategoriat
Kevät Pihahommia

Mökkipuutarhan kevättouhut

Minä hoidan puutarhaa mökillä ja kotipihassa aivan erilailla. Suurin syy on se, että kotona on lehtikotiloita ja mökillä ei. Samasta syystä en myöskään tuo mitään kasveja kotoa mökkipihalle, vaikka kotipihassa kukkapenkit kaipaisikin harvennusta. Mukavalta mökkinaapuriltani olen kasveja saanut, mikä on ollut valtava säästö kun olen uusia kukkapenkkejä perustanut. Mökkinaapurin pihassa olen myös nähnyt miltä kyseinen kasvi näyttää ja tiedän, että se ainakin pärjää sillä alueella missä mökkimme sijaitsee. Saanko kyseisen kasvin kasvamaan yhtä komeana kuin naapuri, se onkin sitten oma juttunsa.

Hei, hei perheeni, nähdään syksyllä!

Äiti siirtyy kesäksi kukkapenkkiin kyykkimään.

Kotona puhdistan lehtipuhaltimella kaikki lehdet kukkapenkeistä. Mökillä teen ihan toisin päin ja puhallan kaikki lehdet kukkapenkkiin. Sen jälkeen levitän multaa tai kompostia päälle. Lehdet saa maatua suoraan syntysijoilleen. Kun lehtikotiloita ei mökillä ole, ei tarvitse miettiä, että rakensinpa kukkapenkkiin niille lehdistä mahtavan pesän minne piiloutua. Muutenkin puutarhahommat mökillä on helppoja, kun lehdet ja risut voi sijoittaa omalle tontille maatumaan. Kaupungissa ne täytyy kuljettaa tontilta pois ja se on minusta kamalin homma. Kyllä minä haravoin, mutta kuka veisi haravointijätteet kaatopaikalle?

Nyt vannon hyvän lehtipuhaltimen nimeen.

Ennen olin sitä mieltä, että haravalla ne lehdet pitää raapia pihasta pois. En enää. Nyt vannon hyvän lehtipuhaltimen nimeen. Lisäksi saatan jotain haravallakin raapia, mutta pääosin keskityn puhaltelemaan. Jos oma lehtipuhaltimeni joskus hajoaa, saatan tirauttaa muutaman kyyneleen, koska se on niin hyvä vekotin. Kevyt ja tehokas. Siinähän ne tärkeimmät ominaisuudet tulikin. Lisäksi pitää olla älyttömän pitkä sähköjohto, jotta pääsee etenemään reippaalla vauhdilla kun into iskee päälle. Onneksi sitä intoa yleensä keväällä riittää, kun on koko talven odottanut pihalle pääsyä.

Lehtipuhallin odottaa hommien alkamista.
Maailman paras lehtipuhallin: kevyt ja tehokas.

Mökille on tehty erilaisia polkuja ja kulkuväyliä kivituhkasta, sorasta ja kuorikkeesta. Haluan pitää ne puhtaana ihan vain siksi, että silloin ne ovat siistejä ja kivannäköisiä. Ja myös siksi, että ajattelen sillä hillitseväni vähän rikkaruohojen juurtumisen noille poluille. Siksi puhallan niistä joka kevät ja syksy roskat pois.

Polku mökkipihalla.
Kivillä reunustetut portaat on päällystetty kivituhkalla.

Ystävillämme on ihana kesäpaikka, missä koko piha on täynnä puolukoita kasvavaa kunttaa. Välissä risteilee kävelyreitit. Se on minusta niin kaunis, mutta omasta pihastamme ei koskaan tule sellaista. Meidän pihassa on paljon avoimia, aurinkoisia paikkoja, missä kuntta ei pärjäisi. Meille on tehty leveitä kulkureittejä pienten polkujen sijaan, koska sillä olen saanut vallattua alaa villivatulta ja heinältä ja muilta rikkakasveilta. Kun Pia ja Villivattu tappeli, niin Pia voitti!

Kun Pia ja Villivattu tappeli, niin Pia voitti!

Kategoriat
Kevät Tuumailuja

Oletko työleirillä vai haahuilemassa?

Kun puhutaan mökkeilystä, kaikki aina hokee, että mökki on työleiri. Mietin, että tuleeko itsekin kerrottua kovempaan ääneen päivistä, jolloin touhusi paljon, kuin päivistä jolloin oli vaan. Ja siksi kaikille tulee sellainen mielikuva, että olen tosi ahkera koko ajan.

Minun haahuilupäivistä voisi kuvata videota.

Minun haahuilupäivistä voisi kuvata videota. Haahuilupäivä on sellainen, kun heti aamusta laiskottaa. Tai ei edes laiskota, on vaan sellainen olo, että tänään vaan haahuilen. Minulle tarve vain haahuilla tulee usein jonkun suuren rypistyksen jälkeen. Nyt on selvästi sellainen kohta, koska monta viikonloppua meni niin tiiviisti puuhommissa. Uusi suuri rypistys on meillä jo odottamassa, koska mökki pitää maalata ulkoa. Viisaat sanoo, että maalaaminen olisi hyvä ajoittaa toukokuulle, joten huhtikuustahan muodostuu kuin itsestään tämmöinen välikuukausi.

Muutenkin ajoitus rauhalliselle olemiselle on nyt loistava. Joutsenet, kurjet, sorsat ja telkät pitävät meteliä pihalla ja kaikenlaiset pikkulinnut laulaa. Minusta tuntuu, että keväällä mökkipihalla on meteliä ja syksystä ihan hiljaista. En ollut tätäkään hoksannut ennen kesämökin ostamista. Kaupungissa ei tiiviissä asunnoissa kuule luonnonääniä, mutta kun nukkuu pari yötä vierasmökissä, ihan varmasti kuulee lintujen valtavan sirkutuksen.

Mökillä voi paljusta tuijottaa järvelle.
Paljusta voi tuijotella järvelle

Tykkään tuijottaa järvelle, enkä varmasti ole siinä ainoa. Minulle täydellinen mökkimaisema on juuri tuo järvimaisema, mutta voihan se tuijottelukohde olla vaikka pelto. Eteläpohjalaiset jaksaa katsella huojuvaa viljaa vaikka kuinka pitkään, heidän sielu rauhoittuu siitä. Merimaisema on ihan oma lukunsa. Meri on myrskysäällä vähän pelottava tämmöiselle pikku järvien äärellä eläneelle. Vierailulla voin merellä käydä ja olen aina yhtä vaikuttunut.

”Mitä sä rouva puuhaat?” En yhtään mitään.

Viime syksyn ideat pitää haahuilupäivänä käydä läpi, vieläkö ne tuntuu hyviltä ideoilta? Ja uusiakin ideoita pitää saada rauhassa tuumata. Tähän tuumaamiseen saan kulumaan erityisen paljon aikaa ja sitä ei kannata kenenkään vierestä katsoa. Meidän mökkipihassa on monta kohtaa missä heinä, villivattu ja muut rikkaruohot on voitolla. Mutta tarpeeksi kauan kun niitä katselen, keksin kyllä jonkun idean millä ne päihitän.

Kun olen pari tuntia tuumaillut ja haahuillut ympäri pihaa, mies saattaa kysyäkin, että ”mitä sä rouva puuhaat?” En yhtään mitään. Tai siis haahuilen ja tuumailen tosi, tosi ahkerasti.

Kategoriat
Kevät Pihahommia Puuhommia

Mihin rumat klapit joutuu?

Viikonloppu meni tiiviisti klapikoneen vieressä seistessä. Talvella mökkipihasta kaadettiin 13 isoa puuta ja vaikka kuinka paljon pienempää risua. Lopputulos on siisti ja maisema järvelle avautui.

Puiden kaataminen on minulle helppoa. Katson vain vierestä, kun en itse osaa kaataa. Jännittävää se on silti. Vaikka meillä kaatajana toimiva mies tietää mitä tekee, silti kaatuva puu on jotenkin pelottava. Puilla voi olla ihan oma mieli siitä, mihin päin ne haluaa kaatua. Minun osuus alkaa vasta, kun runko makaa maassa ja siitä aletaan karsia oksia pois.

Samalla kun mies pienii runkoa pölleiksi, minä hankkiudun eroon risuista. Helpointa se on, jos puun kaataa talvella ja risut voi polttaa turvallisesti nuotiossa. Minun mummolle jos kertoisin, että meillä poltetaan risuja, saattaisin saada tuimahkon katseen. Risut on loistavia sytykkeitä, kun ne kietaisee sanomalehteen. Jos tykkäää oikein lempeistä löylyistä, saunan voi lämmittääkin pelkillä risukääröillä. Mutta tämän talven puusavotta on muutenkin niin kova rypistys, olen oikaissut ja jättänyt sanomalehtikääröt tekemättä.

Olen rohkaistunut käyttämään sähkösahaa, joka on tiukasti viritetty kiinni telineeseen. Minun hommana on ollut paksumpien oksien pätkiminen.

Olen rohkaistunut käyttämään sähkösahaa, joka on tiukasti viritetty kiinni telineeseen. Minun hommana on ollut paksumpien oksien pätkiminen. Vielä kun oppisin tekemään pätkistä samanmittaisia. Himppasen kateellisena katselen mottorisahan kanssa touhuavaa miestä, jonka pöllit on juuri sen mittaisia kuin hän haluaa: ei haittaa onko ne menossa paljuun, takkaan vai saunanpesään. Jokaiseen kuin tulee eripituisia puita.

Täydellisiä puita, kaunissa pinossa.

Tähän asti intoa riittää yleensä hyvin. Risusavottaan on ollut innokasta kökkäväkeäkin (talkooporukkaa) tarjolla, koska mikäs sen hauskempaa kuin tuhustella risujen kanssa pihalla.

Sitten alkaakin se puuduttava vaihe. Klapien teko. Kun neljättä viikonloppua seisoo klapikoneen vieressä, vasurilla vääntää kahvasta ja oikealla ohjaa puupölliä oikeaan asentoon, alkaa jo kyllästyttää. Kärräät tai vedät ahkiolla pienittyjä puita ja heittelet niitä häkkiin kuivumaan. Silloin aina miettii, että miksi piti kaataa niin monta puuta, eikö vähempikin olisi riittänyt. Onneksi pää täyttyy kaikenlaisista joutavista ajatuksista ja erityisesti musiikillisista korvamadoista. Tämän talven korvamato suosikkeihin kuuluu mm. Moogetmoodsin Kolmen minuutin muna, Suvivirsi, Kaija K:n Hullut päivät ja Lea Lavenin Tuo tumma nainen. Aamuisin välillä ihan jännittää, että mikä biisi tänään lähtee päässä soimaan.

Suuria ja tärkeitä ajatuksiakin ennättää päivän mittaan miettimään. Kuten sitä, että mihin kaikki rumat puut joutuu? Sisustuslehdet on täynnä koivuklapeista tehtyjä pinoja, jotka nojaa tyylikkäinä takkaan, musta-valkoinen-harmaa sävyisessä olohuoneessa. Mutta kuka polttaa oksankohtaiset, vinkuraiset, itsepäiset kalikat, jotka ei suostu menemään halki, vaikka niitä kuinka monta kertaa klapikoneen syöttää. Pitkän pohdinnan jälkeenkään en ole löytänyt tälle vastausta.

Kamalan rumia puita odottamassa pinoamista.

Puuhommat on onneksi kuin vauva-aika perheessä. Raskasta ja kamalaakin, mutta aika kultaa pian muistot. Parin vuoden päästä meillä kaadetaan taas ihan liian monta puuta, eikä kukaan muista miltä tuntui huhtikuussa 2021. Muistuttakaa minua silloin tästä kirjoituksesta.