Siellä se huussi siintää ilta-auringossa ja odottelee tyhjennystä. Hah! Onneksi ei oo minun vuoro. Huussi on pakollinen mökillä. Ilman sitä ei pärjää. Ajattelin siis kirjoittaa huussin sisutuksesta ja kaikista hauskoista tuunauksista, joita sinne on viritetty. Mutta samalla voi kirjoittaa ihan vähän siitä muustakin sisällöstä.
Huussin tyhjennys
Huussia on pitänyt tyhjentää tiheästi viime aikoina. Aikaisempina vuosina riitti varmaan sellainen pari kertaa vuodessa. Nyt tuntuu, että neljä kertaa on lähempänä totuutta. Syy on ollut korona. Kun mihinkään ei ole voinut matkustaa, niin ollaan oltu mökillä. Heti kun vähän maailma vapautui, niin ystäviä on ollut meillä mökillä. Koska viikonloppuja on tullut vietettyä mökillä moninkertainen määrä normaaliin vuoteen, ollaan saatu monta asiaa valmiiksi ja samalla tietysti huussin säiliökin on saanut täytettä.
Minä lapioin silloin, kun on minun vuoro, koska naisetkin voi tyhjentää huussin.
Huussin tyhjennys ei ole mikään kamala homma, kun mökillä on huussissa kunnon säiliö. Neste valuu erilliseen kanisteriin ja muu tavara jää kuorikkeen kanssa isoon säiliöön. Sieltä sen sitten lapioin pikkuruisella kenttälapiolla luukusta ulos. Minä lapioin silloin, kun on minun vuoro, koska nainenkin voi tyhjentää huussin.
Somistusta
Ja sitten siihen sisustukseen. Jossain mökkikirjassa vinkattiin, että sininen väri pitää kärpäset loitolla. Täysin sininen huussi kuullosta vähän karmealta, joten me tehtiin kompromissa ja vedettiin sinistä puoleen seinään. Toinen puoliska sitten valkoisella. Huussille mennessä kävelen vanhan vessan ohi ja mietin usein, että miksi niitä ei ennen vanhaan koskaan maalattu! Ne oli sellaisia pieniä, ikkunattomia, tummia ja haisevia laatikoita. Sellainen meidänkin vanha huussi on. On siis edelleen, koska siinä se vieläkin tontilla nököttä.
Mutta valkoinen väri tekee huussista valoisan ja puhtaan oloisen. Näkyyhän siinä hämähäkit ja kaikenlaiset yökiitäjät selvemmin kun siellä vanhanaikaisessa, tummassa laatikossa. Ei haittaa kovinkaan kovasti, huidon niitä sellaisella pikku harjalla pois. Siivoukseenhan tämmöisessä kopissa ei kauaa mene, pikku harjalla huitoo hämähäkit pois ja isommalla harjalla ja kihvelillä roskat pois lattialta. Maton puistaa ulos ja putsaa portaat. Valmista. Hämähäkkejäkin huidon pois sen mukaan, onko mökille tulossa niitä kammoksuvia (tai ulkohuussia vierastavia) vieraita vai ei. Se nyt vaan on tosi asia, että hämähäkkejä siellä aina välillä näkyy.
Verhotanko melasta
Verhotanko on tehty vanhasta melasta, joka oli mökillä jo valmiina. Jos meillä joku soutelisi – mitä ei kukaan koskaan tee – ei siinä kyllä melalla ohjattaisi venettä oikean suuntaan. Joten se jouti ihan hyvin verhotangoksi. Se vain maalattiin valkoiseksi ja tehtiin siihen somisteeksi raita sinisellä.
Netistä löytyi muutenkin hauskoja ohjeita verhotangon koristeeksi. Tuohon laitettiin naulakkokoukku, koska kyllähän vessassa pitää pysytä käsilaukku ripustamaan naulakkoon. Ja verhot tankoon ostin jostain kirpputorilta. Ne ei taida olla ihan uudet, kangas on ainakin hyvin pehmennyt ja ohentunut, mutta sopii tuollaiseen huussiin hyvin. Ikkunalaudalle vaihdan kukkasia, silloin kun muistan. Kukkapurkkina toimivat snapsilasit löytyi mökiltä valmiina ja koska itse löysin kirpputorilta feikki Ultimatuulet, nuo sai väistyä vessan somisteeksi. Kukkina nuo havut onkin hyvä valinta, kun niitä ei tarvitse olla joka viikonloppu virittelemässä. Ahkera, mutta toisissa asioissa taas vähän laiska, on tämän mökin emäntä.
Taidetta seinällä
Oon säilyttänyt joitakin tavaroita ikuisuuksia. Esimerkiksi teatterikiikareita, yhtä vanhaa Ikean eteisen kaappia, kullanvärisiä kaapin vetimiä (10 kpl) ja tuota huussin seinälle päätynyttä keiju-julistetta. Noista edellä mainituista olen ihan varma, että Ikean kaappia en tule koskaan enää tarvitsemaan, muille voi vielä olla käyttöä. Keiju-juliste nyt pääsi jo seinälle ja vieläpä vanhoissa kehyksissä, jotka olen hankkinut vuonna 2006. Silloin niissä oli kuvia juustoista…. Niitä on pitänyt takaa vähän jesarilla korjata, että pysyvät kasassa. Luulen, että tämä tulee olemaan noiden kehysten viimeinen sijoituspaikka, jos ei sitten teini ehdottomasti halua niitä ekaan omaan kotiinsa viedä.
Toinen juliste on ihan upouusi tai ainakin melko uusi. Se on koulussa tehty taideteos, jonka inspiraationa on toiminut PokemonGo. Se on mun lempitaulu, ihan kaikista tauluista mökillä tai kotona. Syynä lienee läheinen suhde tuohon taitavaan taiteilijaan, jota nykyään teiniksi kutsun.
Kalusteet
Käsienpesualtaan alla oleva kaappi oli mökillä valmiina. En enää edes muista minkä värinen se aluperin oli, mutta siitä hiottiin ja hinkattiin maalia pois ja se sai sitten jäädä sellaiseksi. Siinä on justiinsa sopivasti säilytystilaa vessapaperille ja kuorikepussille. Sille sopii pariksi tuo huussikuorikkeelle tarkoitettu tynnyri, mikä taas löytyi jostain kirpputorilta. Jos jostain löytyisi tuollainen toinen, ostaisin heti. Kuoriketta kaavitaan vanhalla jauhokauhalla, sellaisella ihanalla, puisella, itse tehdyllä.
Pesualtaan hana on vanha, mutta itse allas on uusi. Kalusteet ei siis ole maksaneet paljon mitään ja se on hyvä, ihan vaan siksi, että pihallahan ne on koko ajan, vaikka ovatkin katon alla. Talvella on kosteaa ja välillä kesälläkin. Ei ne nyt heti miksikään mene, mutta vaikka menisivätkin, niin eipähän harmittaisi.
Sähköt, valot ja vesi
Huussi on silleen moderni, että sinne tulee sähköt ja samalla tietysti valot. Uutena ostettu lamppu sopii vanhaan tyyliin ja talvella ei oo niin kylmä istua, kun voi laittaa lämmittimen puhaltamaan.
Vesi nousee järvestä pumpulla huussille kesäisin. Ennen kuin sitä vettä virtasi, kädet pestiin ämpärissä ja toimihan sekin. Mutta kyllä hanasta virtaava vesi on mahtava asia, virtasi se sitten saunalla, keittiössä tai huussin kraanasta.
Muuta sälää. Ja Regina
Lattialla oleva matto on mummuni kutoma. Niitä oli alun perin kaksi, mutta sen ensimmäisen vei hiiri pesänlämmikkeeksi ihan ensimmäisenä talvena mökillä. Ne ei varmaan oikein tajunneet, että me oltiin tultu tontille ja niiden valtakausi oli ohi. Luulivat, että voivat talven taas hillua miten sattuu, pitää bileitä isossa mökissä ja repiä mun tekstiilejä. Toisena talvena oli hiirenloukkujen lähettämä viesti mennyt jo perille ja mun matot on saaneet olla rauhassa.
Ainoa asia mistä en huussissa oikein tykkää on rottinkinen lehtikori. Rottinki ei ole mun juttu, olkoon kuinka trendikästä tahansa. Pitääkin pistää se Toriin, ennen kuin rottinki buumi menee ohi ja kyllä sen joku trendien allonharjalla surffaileva ihan varmasti ostaa. Jos ei muuten mene kaupaksi, annan lehtikorin sisältä löytyvät vanhat Reginat kaupan päälle ja varmasti alkaa kiinnostamaan!
Huussista löytyy muitakin juttuja, koska onhan se tärkeä kapine mökillä. Lue tästä lisää.
