Kategoriat
Kesä Pihahommia Puutarha

Kuuminta hottia kukkapenkissä

Aurinko porottaa mökin seinustalle, joten siihen täytyy istuttaa vain kuuminta hottia kukkapenkissä kestäviä kasveja. Onneksi on hyvä puutarhamyymälä mistä saa neuvoja, muuten menis kaikki pilalle.

Lähtötilanne

Mökin seinusta on odottanut vuoroaan jo muutaman vuoden. Ensin on pitänyt saada muita kohtia pihasta valmiiksi. Ja vielä suurimpi syy odottamiseen on ollut mökin maalaaminen. Se on tehtyä tänä kesänä ja ennen kuin maalausurakka oli valmis, olisi ollut turha istuttaa mitään tuohon kohtaan.

Haasteena on vähän kaikki

Tuossa läntissä on kasvanut vain rikkaruohoja ja kieloa. Multavaraa ei ole kovin paljon, joten olin ajatellut tukahduttaa rikkakasvit ja kuoria maan päällimmäisen kerroksen pois. Melkein pisti naurattamaan, kun kielo kasvoi keväällä mun pressuista läpi. Kasvakoon jatkossakin sitten siinä jos sitä huvittaa, kieloa on onneksi helppoa ruohoa. En ajatellut edes yrittää saada kaikkea sitä pois, koska se tarkoittaisi koko maa-aineksen vaihtamista, enkä halua sitä tehdä.

Kielo kasvaa siellä missä sitä huvittaa, vaikka pressun läpi.
Kielo kasvaa siellä missä sitä huvittaa, vaikka pressun läpi.

Mökki on rakennettu kalliolle ja sen seinustalla on siis vain vähän multavaraa, eikä multaa saa siihen kovin paljon lisättyäkään. Tuota aluetta reunustaa kivestä muodostettu laita ja multavara kasvaa vain jos kasvattaa tuota kivetyksen korkeutta. Mutta en ollut ajatellut käyttää yhtään rahaa kiviinkään. Nuo olemassa olevat kivetykset näyttää kivalta, joten ne riittäköön.

Ylhäällä kasvaa kolme isoa haapaa, joilla on viimeiset vuodet menossa. Ne on lähellä mökkiä, pelkän kallion päällä, joten halutaan ne siitä pois ennen kuin ne itse kaatuvat pois. Tuota kaatamista odotellessa, yritän vielä varjella niiden juuria, joten siksikin jätän kaivamisen väliin. Haluan kuitenkin jo ajatella miltä tuo kokonaisuus näyttää sitten, kun haapoja ei enää ole.

Lähtötilanne kukkapenkille oli huono, rikkaruohoa ja kieloa.
Lähtötilanne kukkapenkille oli huono, rikkaruohoa ja kieloa.

Ja sitten vaivana on se aurinko. Tuohon kohtaan porottaa aamupäivästä iltapäivään, joten kasvien on pakko olla sellaisia, jotka pärjää kuumassa. Vaikka kuvista ei niin huomaa, koko alue viettää vahvasti portaikkoa kohti, joten siinä ei sitten vesikään pysy. Ei ainakaan ilman jotain pengertämistä.

Kalliopohja, liian vähän multaa, kuolemaa odottavia haapoja, paahtava aurinko ja nolla budjetti. Mahtava alku kukkapenkin perustamiselle. Ajattelin, että istutan siihen joko havuryhmän tai jotain matalia pensaita.

Mitä tehtiin

Menin paikasta ottamieni kuvien ja hienojen suunnitelmieni kanssa Pirkanmaalla Pinsiön Taimistolle. Puutarhuri ystävällisesti tyrmäsi ajatukseni ja ehdotti parempia. Onneksi ehdotti. Pinsiöllä on älyttömän ammattitaitoisia ja ystävällisiä puutarhureita. Vaikka ehdottelisi itse kaikkea idioottimaista, he jaksavat nätisti ohjata oikeampaan suuntaan.

Taimitarhalta neuvottiin istuttamaan kivikkokasveja, jotka pärjää huonossa mullassa ja auringon paahteessa.
Taimitarhalta neuvottiin istuttamaan kivikkokasveja, jotka pärjää huonossa mullassa ja auringon paahteessa.

Hankin kivikkokasveja, jotka ei tarvitse kovinkaan paljon multaa ja joiden tähtäimenä on levitä matoksi koko tuolle alueelle. Niitä ei tarvitse kastella, itse asiassa taitavat tykätä huonoa liiasta vedestä. Tai liian ravinteikkaasta mullasta. Joten vanhaa multaa ei tarvitse poistaa, eikä uutta tuoda paljon lisää. Kasveiksi valikoitui hopeahärkki ja neilikka.

Miten tehtiin

Ihan tuohon kivetyksen viereen laitoin sanomalehtiä pohjalle ja puuliiterin pohjalla lojunutta puusilppua ja muuta purua sen päälle. Sillä sain tasattua alueen samalle korkeudelle ja tulevaisuudessa kun kasvit leviävät, ne voi levitä myös tuon purun päälle. Sanomalehti ja puunsilppu maatuu aikojen kuluessa tuonne alle.

Kasvit istutin pitkälti siihen multaa mitä paikalta löytyi, enkä lannoittanut mitenkään. Tähän sain vinkkejä Instagram tililtäni, missä neuvottiin, että kyseiset kasvit tykkää huonosta mullasta. Noiden kasvien väleihin laitoin muurahaisten muuton jäljiltä kertyneitä havunneulasia. Muurahaisiin oli heinäkuussa iskenyt joku hulluus ja ne kerkesi parissa viikossa raahata vanhasta pesästään valtavan kasan havuneulasia saunan takana olevaan rytökasaan. Siitä sitten lapioin neljä kottikärryllistä tuota tavaraa ja levitin sen kuorekkeeksi. Siinä ei siis ole enää muurahaisia tai niiden munia mukana. Kai…

Kivetyksen laitaan on lisätty purua puuvajan pohjalta täytteeksi.
Kivetyksen laitaan on lisätty purua puuvajan pohjalta täytteeksi.

Voisin ostaa kaupasta kuorikettakin, mutta niin kauan kuin tontilta löytyy jotain käyttökelpoista, en haluaisin raahata mitään ostettua puutarhatarviketta kaupungista. Uuden kukkapenkin kohtaan tippuu paljon lehtiä niistä aikaisemmin mainituista haavoista ja luulen, että niitä on siitä pakko haravoida tai puhaltaa pois. Siinä samalla lähtee sitten kuoreke myös, siksikään en halua sitä tuohon kovin paljoa tuoda. Käytän siis havunneulasia, jotta saan tuon vähän siistimmäksi.

Talon vieressä olevan kallion putsasin näkyviin ja niin se saisi olla jatkossakin. Kasvit on matalia, joten ne ei peitä kalliota.

Kiviä ja sammalta

Ylhäällä on pelkkää heinää kasvava alue, mihin kasasin lisää heinää päälle maatumaan. Keskelle istutin valkokirjokanukan. Se voi kasvaa tosi isoksi ja toivonkin, että se täyttää koko tuon yläosan tulevaisuudessa. Kanukan ympärillä kasvaa ne isot haavat, jotka odottaa kuolemaa. Haapoja ei ole meillä kaadettu vain suorilta kumoon, vaan ne on ensin kaulattu ja odotettu se pari vuotta ennen kuin moottorisaha niitä lähestyy. Kun tuo aika koittaa, kanukka onkin toivottavasti jo kasvanut isommaksi.

Kukkapenkin yläosaan istutin valkokirjokanukan, joka saa kasvaa isoksi pensaaksi.
Kivetyksen laitaan on lisätty purua puuvajan Kukkapenkin yläosaan istutin valkokirjokanukan, joka saa kasvaa isoksi pensaaksi.

Alaosan kivikkokasvien ja yläosan valkokirjakanukan väliin levitin pohjakankaan ja roudasin kiviä isoksi kasaksi. Sillä sain taas osan tuosta alueesta vallattua takaisin rikkaruohoilta. Osaan siirtelin sammalta, jotta sain viimeisteltyä loput alueista nätimmän näköiseksi. Sammalta löytyy kalliotontiltamme reilusti ja sillä olen ennenkin vuorannut paljaita alueita pihamaalla. Siitä on ihan oma juttunsakin, klikkaa siihen tuosta edeltä.

Kivikasa ja paikalle siirretty sammal rajaa kahta istutusaluetta.
Kivikasa ja paikalle siirretty sammal rajaa kahta istutusaluetta.

Tynnyri puuttuu

Portaiden viereen jäi tyhjä tila, missä ei kasva mikään. Ei tartte kasvaakaan, koska sitä kautta sadevesi valuu terassin alta maahan ja lehdet lentää tuulen mukana jääden tuohon kohtaan makaamaan. Meillä oli ylijäämänä pari terassinlevyä, jotka sopivat tuohon oikein hyvin. Niiden päälle voin asetella mun puutarhanhoitovälineet ja kastelukannun. Jos löydän oikeanlaisen tynnyrin, teen siitä haravalle ja lapiolle säilytystelineen. Ja maalaan sen kylkeen päivänkakkaroita.

Siinä se olisi. Nyt taas vaan odotellaan tulevaa kesää ja katsotaan kuinka kasvit pärjää tuossa.

Kukkapenkki seinän vierustalla on valmis ja odottaa tulevaa kesää.
Kukkapenkki seinän vierustalla on valmis ja odottaa tulevaa kesää.

Kukkapenkkeihin on tehty kivoja somistuksia: majakka ja sudenkorentoja. Tykkäätkö?

Kategoriat
Askartelut Kesä Pihahommia Puutarha

Puutarhaan kukkapenkin somistus

Törkeästi varastin idean tähän yhdestä sisustuskaupasta! Puutarhaan kukkapenkin somistus syntyy muutamasta halvasta esineestä. Hitsausvehkeet toki täytyy myös olla, jotta osat saa kiinni toisiinsa.

Meillä löytyy hitsausvehkeet omasta takaa, joten tämä idea pystyttiin toteuttamaan. Ihan ekana sanon, että kyllä jotkut ihmiset on kekseliäitä. Tämäkin somistus on aivan älyttömän yksinkertainen, ei vaan olis tullut ikinä itselle mieleen.

Tarvikkeet

Tähän tarvitsee vanhoja aterimia neljä kappaletta. Minä ostin kirppikseltä eurolla yhteen sudenkorentoon tulevan setin. Osaan käytin veitsiä, osaan haarukoita.

Puutarhaan kukkapenkin somistus syntyy vanhoista veitsistä ja haarukoista.
Puutarhan somistukseen tarvitsee aterimia, pultteja, metallitikun ja helmiä.

Vartaloksi tarttee isoja pultteja. Nämä on vähän jopa liian puhtaita tähän käyttöön, mutta näitäkään en ostanut uutena, vaan ne löytyivät jostain autotallin syövereistä.

Silmiksi oli ensin tarkoitus laittaa vanhasta rannekorusta helmiä ja liimata. Mutta liima pysyy usein huonosti pihalla kiinni. Onneksi löytyi metallisia kuulia, jotka voi myös hitsata paikalleen, silloin pysyvät takuuvarmasti.

Sitten jotkut metallitikut mihin sudenkorento kiinnitetään. Mulla ne oli tulossa kivikkopuutarhaan, missä on vain matalia kasveja. Siksi tikut katkottiin aika lyhyeksi.

Toteutus

Ensin piti katkoa aterimet ja rautatikut sopivan mittaisiksi.

Ensin veitset katkaistiin kulmahiomakoneella. Niistä tulee siivet sudenkorennolle.
Ensin veitset katkaistiin kulmahiomakoneella. Niistä tulee siivet sudenkorennolle.

Etsin netistä sudenkorennon kuvia, jotta näin vähän mitkä on mittasuhteet. Kamalan pitkät siivet sillä on!

Pitkästä pultista tulee vartalo, mihin sudenkorennon siivet kiinnitetään hitsillä.
Siivet ja runko kasassa

Sen jälkeen nuo katkottiin sopivan mittaisiksi ja ihan vähän hiottiin katkaistuja päitä. Katkaisuun voisi käyttää varmaan rautasahaakin, mutta me tehtiin se kulmahiomakoneella.

Sen jälkeen osat vaan hitsattiin kiinni toisiinsa.

Puutarhan somistukseksi sudenkorento. Tässä sirompi äiti-korento.
Rouva sudenkorento

Homma on valmis ja sudenkorennot pystyyn kukkapenkkiin. Super yksinkertaista!

Ajattelin, että näistä tehtäisiin perhe, missä on äiti ja isä ja kolme lasta. Lapset syntyy pikkulusikoista ja lyhyemmistä pulteista. Tai siivet voi myös tehdä pikkulusikan lusikkaosasta, jolloin ne olisi neidonkorentoja. Neidonkorento on pienempi kooltaan. Näitä voisi vielä vaikka koristellakin tai tehdä siivet jostain verkosta. Ideaa on mahdollista muutella loputtomiin.

Valmiksi askarreltu sudenkortento valmiina kukkapenkkiin.
Valmiksi askarreltu sudenkortento valmiina kukkapenkkiin.

Toinen helppo koriste kukkapenkkiin syntyy kukkaruukuista. Majakka valaisee puutarhaa!

Kategoriat
Kesä Mökkielämää Tuumailuja

Mitä EI tapahtunut heinäkuussa?

Heinäkuu kesällä 2021 on ollut loistava. Sekä hommien etenemisen kannalta, että säiden kannalta. En voi valittaa mistään. Ja koska elämä koronan kanssa aina vain jatkuu, olen onnellinen, että meillä on kesämökki mihin mennä. Mutta mitä ei tapahtunut heinäkuussa?

Kesämökille voi paeta rauhoittumaan, pois maailman murheista.
Kesämökille voi paeta rauhoittumaan, pois maailman murheista.

Mitä EI tapahtunut heinäkuussa

En tiedä onko mulla huono omatunto vai miksi mun katse kiinnittyi tuohon tiskialtaaseen, kun pyörin pihamaalla. Heinäkuussa en tiskannut kertaakaan tässä mahtavalle paikalle asetetussa tiskialtaassa. En kyllä kesäkuussakaan. Tiskaamiselle on varattu kantti terassin laidalta, mistä näkee järvelle. Siinä voisin kädet astianpesuainevaahdossa seurata sorsaperhettä tai kuunnella joutsenten juttelua. Mutta ei pätkääkään huvita. Ongelma ei ole maisema vaan tiskaaminen. Se ei näköjään maisemallakaan muutu yhtään sen mukavammaksi hommaksi.

Mitä sitten tapahtui heinäkuussa

Jos siirryn siihen mitä tein tai mitä tapahtui heinäkuussa, niin päällimmäisenä mieleen tulee uiminen. En ole aikaisempina vuosina uinut kovinkaan paljon, mutta nyt oli niin kuuma, että järvessä on tullut käytyä usein. Muutenkin tästä kesästä jää mieleen kaunis sää ja vähän rauhallisempi tahti. Sää oli kyllä sellainen, että minä en moista muista, aurinko vaan paistoi ja paistoi ja paistoi. Huomasin, että aurinko paistaa aamuisin järvellä niin, että koko järvi kimmeltää. En tiedä miksi en ole tuota muina vuosina huomannut. Olen varmaan nukkunut niin pitkään, että on mennyt ohi…. No ei todellakaan. Varmaan olen ollut jo työhanskat kädessä jossain hommassa kiinni ja on jäänyt maisemat katselematta.

Uimassa tuli käytyä tänä kesänä usein, koska oli niin kuumat kelit.
Uimassa tuli käytyä tänä kesänä usein, koska oli niin kuumat kelit.

Onneksi sain viime syksynä suurimman osan kukkapenkeistä valmiiksi ja ne kerkesi vähän jo juurtumaankin, joten kasvit ei ole kuolleet kuumuuteen. Yhden uuden kukkapenkin tein heinäkuun aikana, mökin viereen. Siihen piti tulla pensaita, mutta tulikin kivikkokasveja. Nyt minun kukkapenkit alkaisi  kaikki olla valmiit ja ensi kesänä keskityn vain siihen, että saan ne kukoistamaan. Huussi pitääkin tyhjentää toisen kerran tänä kesänä ja siitä tavarasta voi jälleen alkaa jalostamaan tulevien vuosien kukkamultaa.

Erityisesti mua ärsyttää peltokorte eli pulloharja.

Rikkaruohojen kitkemistä olen harrastanut heinäkuussakin. Sitä harrastan kaikkina muinakin kuukausina, kun nuo rikkaruohot eivät tajua, että niiden ei pidä kasvaa mun istutusalueilla. Erityisesti mua ärsyttää peltokorte eli pulloharja. Vaikka kaikki muut kasvit tuntuu kuolevan vedenpuutteeseen, pulloharja vain leviää uusillekin kasvupaikoille. Olen päättänyt alueen, johon en sitä halua ja sieltä aion sen jatkossakin nyppiä pois. Päiväni aloitan kävelemällä hissun kissun nuo paikat läpi ja illan voin päättää tähän samaan hommaan.

Peltokorte alias pulloharja ei ymmärrä, että se ei saa kasvaa meillä.
Peltokorte alias pulloharja ei ymmärrä, että se ei saa kasvaa meillä.

Uusi puuvaja

Oli meillä pari ihan oikeaa työtehtävääkin, joista toiseen minä en enää osallistunut. Mökki saatiin maalattua kesäkuussa valmiiksi, mutta puuvaja vaati vielä käsittelyä. Aviomies hoiti sen yksin loppuun, minua ei oikein enää huvittanut. Oli liian kuumakin. Ja se on niin pieni, että hankala siinä olisi kahden olla pyörimässä toisensa tiellä. Ei tainnut olla pensseleitäkään molemmille. Mulla oli muuta puuhaa ja ruokakin piti jonkun laittaa.

Joka tapauksessa puuvaja on nyt kokonaan valmis ja puitakin jo täynnä. Tämmöisen kesän jälkeen kaikki tehnyt klapit on rutikuivia ja valmiita pinottavaksi puuvajaan. Vähän tuli sellainen syksyinenolo, kun peiteltiin kaikki puupinot talvea varten. Heinäkuussa. Mutta kun puut kaikissa pinoissa oli niin hyvin kuivuneet, että ne kannatti peitellä heti, eikä sitten kun on viikon satanut.

Uusi puuvaja on valmis ja puitakin jo täynnä.
Uusi puuvaja on valmis ja puitakin jo täynnä.

Vanhan puuvajan ja rytökasan purku

Homma mihin osallistuin, oli vanhan puuvajan ja sen vieressä olevan rytökasan purkaminen. Molemmat hommat ovat odottaneet joko uuden puuvajan valmistumista tai aikaa, jolloin ei ole mitään tärkeämpää hommaa. Tuo nurkka missä nämä sijaitsee, on periaatteessa tontin takaosassa, eikä se ole ollut niin katseiden alla. Mutta nyt kun se on purettu, voin todeta, että onhan se nyt ollut ihan koko ajan aivan kaikkien nähtävissä! Mökiltä kun laskeutuu portaita alas saunalle, näkyy tuo kohta ihan kristallin kirkkaana!

Mökkeilyssä on hyödyllistä jos päässä on sellaiset valikoivat silmälasit. Sellaiset lasit, joilla näkee kauniin valmiin kohdan ja täysin sivuttaa jonkin keskeneräisen.

Mökkeilyssä on hyödyllistä jos päässä on sellaiset valikoivat silmälasit. Sellaiset lasit, joilla näkee kauniin, valmiin kohdan ja täysin sivuttaa jonkin keskeneräisen. Minä omistan sellaiset lasit ja niissä on vielä tosi vahvat linssit. Pystyn pyörimään mökkitontilla ja näkemään vaan nätit paikat. Siksi mulla ei ole ollut ihan kamalaa stressiä niistä paikoista joita ei – tänäkään kesänä – saada valmiiksi. Yhdelle kesälle ei mahdu määräänsä enempää hommia, niin se vain on. Siksi esimerkiksi tuota rytökasaa on ollut ihan turha ruveta pohtimaan matkan varrelle. Olen ajatellut, että se puretaan sitten, kun sen aika on. Kun katson hienoa, uutta puuvajaa siististi tontinlaidalla, olen iloinen, että se aika nyt koitti. Vanha jouti jo lähteäkin.

Vanha puuvaja palveli hyvin, mutta nyt sitä odottaa purkutuomio.
Vanha puuvaja palveli hyvin, mutta nyt sitä odottaa purkutuomio.

Muurahaisten torjuntaa

Eläinten touhujen seuraaminen on hauskaa puuhaa. Muutama muurahainen raahaamassa havunneulasta polkua pitkin on tosi söpö näky. Mutta kun miljoona muurahaista päättää vaihtaa maisemaa ja rakentaa sitä varten moottoritien huussipolulle, muuttuu näkymä otokseksi jostain kauhuelokuvasta. Joo, liioittelua, mutta olkoon.

Meidän tontilla on jättikokoinen muurahaispesä, joka on saanut olla tontin nurkassa ihan rauhassa. Sitä on käyty muksujen kanssa ihmettelemässä ja seuraamassa niiden elämään. Olen ajatellut, että ne pitää käärmeet pois ja ihan vasta kuulin kommentin, että ne vois vaikuttaa siihenkin, että punkkeja ei oo myöskään näkynyt. Totta vai ei, ihan sama, hyödyllisiä asioita molemmat. Mutta nyt nuo hyödylliset muurahaiset on jostain syystä päättäneet muuttaa. Ne on kiukkuisia ja stressaantuneita muutosta, kuten ihmisetkin olisivat, ja purevat ärhäkästi jos satut pysähtymään niiden reitille. Niitä liikkuu valtavia määriä ja uusia pesäpaikkoja on ilmestynyt sinne ja tänne. Yksi löytyi tuolta aikaisemmin mainitusta rytökasasta, mikä osaltaan kyllä nopeutti sen läpikäymistä. Muurahaisten pesäpaikkojen sijaintia on pitänyt heinäkuussa seurata, keskelle huussipolkua uutta pesää ei voi tehdä.

Muurahaiset ovat muutaneet vanhasta pesästä ja uusi pesä on väärässä paikassa.
Muurahaiset ovat muutaneet vanhasta pesästä ja uusi pesä on väärässä paikassa.

Muita mukavampia eläimiä on näkynyt valtavasti ja poikasia on niin sorsilla, joutsenilla kuin telkälläkin. Kiikareita pitää olla tontilla kolmet, jotta varmasti ennättää tunnistaa ohi lentävät linnut ja näkemään, että kuka siellä nyt on kalassa. Kyllä heinäkuu on varmaan se suurin syy, miksi ihmisillä on mökkejä. Nyt sielu lepää, pulssi laskee, akut latautuu ja mitä näitä kaikkia kliseitä oikein onkaan. Oli ihana heinäkuu.

Muiden kuukausien tuumailut löytyvät täältä.

Kesäkuu

Toukokuu

Kategoriat
Kesä Pakko hoitaa Pihahommia Remonttia

Rytökasa, roskaa, romua, rankaa ja rimoja

Viimeinen rytökasa mökillä odottaa käsittelyä. Meidän pihapiirissä on ollut jos jonkinlaista lautakasaa ja pressujen alle piilotettua yllätystä. Tämä on varmaan ihan normaalia jos ostaa vanhan tai jollain tavalla keskeneräisen mökin. Pihalta löytyy rytökasa, roskaa, romua, rankaa ja rimoja.

Otököiden uusi rivitalo

Isoin osa kasoista pihassa on sisältänyt ihan polttopuuksi kelpaavaa tavaraa. Halkopinoja ja rakennuslautaa, joko pienittynä tai ei. Me on mökkeilty niin monta vuotta, että niillä on lämmitetty jo monta, monta saunaa ja takkaa, paljusta puhumattakaan. Ja sitä mukaan kun pinot on vähentynyt on myös piha siistiytynyt. Yksi pinoista on valitettavasti ennättänyt jo lahota polttokelvottomaksi ja siksi kai se onkin jäänyt odottamaan setvimistä. Pinossa on harmillisesti pitkiä koivurankoja. Ois niillä mielummin lämmittänyt takkaa, kuin raahannut metsään maatumaan. Koska sinne ne nyt päätyy ötököiden uudeksi rivitaloksi. Maatukoon ja lisätköön metsikön monimuotoisuutta. Mihinkään muuhun niistä ei enää ole.

Viimeinen rytökasa odottaa läpikäyntiä.

Rakennustarvikkeita tontilla

Kaikkea ylijäämää ja keräilyerää kertyy ihan omiltakin jäljiltä. Mulla odottaa mm. pino vanhoja salaojaputkia, joista haluaisin tehdä jonkinlaisen kukkapenkinsomistuksen. Teini taas odottaa, että saisi ampua niihin pilkkaa. Oon luvannut, että jos en tänä kesänä keksi niille mitään käyttöä, niin sitten ne siirtyy hänelle. Ja koska mulla ei ole pienintäkään aikomusta antaa niitä Teinin mäsättäväksi, alkaa keksimisellä olla jo vähän kiirus. Yleisesti tavaroilla, varsinkin ylijäämä rakennusmateriaalilla, on mielestäni kahden vuoden jäähtymisaika. Jos niitä ei tuossa ajassa saada mihinkään nikkaroitua, ne joutaa pois.

Vanhoista salaojaputkista on askarreltu haltiahotelli, joka kaipaa kyllä jo remonttia.
Vanhoista salaojaputkista on askarreltu haltiahotelli, joka kaipaa kyllä jo remonttia.

Toinen ideaa odottava kasa on punaiset tiilet, jotka on nyt jemmattuna portaiden alle. Niistä ei ole yhtään järkevää ajatusta vielä muodostunut. Onneksi ne on niin hyvässä tallessa, että mitään kuningasajatusta ei tarvitse ihan heti tullakaan. Ne ei oo tuolla kenenkään tiellä. Aika ahkerasti ollaan myyty Torissa sellaista tavaraa, jolle ei ole edes ideanpoikastakaan olemassa. Nuo tiilet voisi saada vielä pari vuotta jäähtymisaikaa meidän tontilla ja sitten Tori tuomion. Eli kesän 2023 jälkeen voit niitä multa kysellä.

Punaiset tiilet saa olla jemmassa portaiden alla vielä hetken. Kaveriksi on tullut puukiekkoja.

Vanhan puuvajan purku

Rytökasan suurin roska on vanha puuvaja. Uusi on vieressä valmiina ja se on jo puitakin täynnä. Vanhassa pitää tehdä sisältä löytyvien tavaroiden lajittelu ja sen jälkeen purkaminen. Syrjäsilmällä olen nähnyt, että puuvajan takana on mm. ikivanhoja rapumertoja pinossa, joten kaatopaikkakeikka on varmasti myös tulossa. Kierrätyshommat on koti- ja mökkipaikkakunnilla onneksi aika hyvin järjestetty, että ei tartte paiskoa tavaroitaan mettään. Tai pysäköidä autoaan sinne, niinkin on ennen tehty. En paasaa luonnonsuojelusta tai ilmastonmuutoksesta. Ajattelen, että kun elän normaalia, järkevää elämää niin minusta tähän maailmaan jäävä jälki on vain siisti, kauniisti hoidettu mökki.

Uusi puuvaja on jo valmiina, vielä vain harmaata maalia päälle.
Uusi puuvaja on jo valmiina, vielä vain harmaata maalia päälle.

Kunhan puuvaja saadaan purettua ja tuo läntti tontista siivottua alkaa meillä olla piha-alueet valmiina. Puita pitää tulevaisuudessakin tontilla kaataa ja sen kautta paljastuu uutta aluetta, mutta ne ovat sellaista metsänpohjaa ja kunttaa, että en usko sieltä enää löytyvän mitään kasoja tai kätköjä. Vanhan puuvajan vieressä on kaunis kallioseinä ja sen haluan näkyviin. Vaikka kukaan ei tuu koskaan tuolla laidalla sitä katselemaan, paitsi hakiessaan puita vajasta.

Nyt sitten vaan pidetään huolta, että uusia rytökasoja ei synny. Itselleni iskee aina välillä poisheittovimma, joten ei pitäisi olla vaarana.

Lue myös pihamaan muutoshommista.