Kategoriat
Kesä Tuumailuja

Mitä tapahtui kesäkuussa?

Kesä etenee kovaa vauhtia ja lämmin, ihana kesäkuu on jo ohi. Mitä tapahtui kesäkuussa? Vähän tuntuu, ettei mitään muuta kuin ison maalausurakan viimeistelyä ja juhannus. Mutta kai nyt jotain oli…

Sisähommia

Sisällä ei tapahtunut mitään. Siellä käytiin nukkumassa ja tekemässä ruokaa, silloin tällöin syömässä. Suomessa on ollut niin hienot ilmat kesäkuussa, että me ollaan syöty ulkona melkein koko ajan. Mökillä on terassilla katos, minkä alle mahtuu syömään kymmenen henkeä, vaikka vettä sataisi kaatamalla. Grillimestarikin pysyy kuivana, kun siirtää grillinsä ihan katoksen viereen, siinä voi sitten pihvejä käännellä ilman kastumista.

Tänä vuonna olen ollut poikkeuksellisen paljon myös yksin mökillä ja silloinkin syön mielelläni ulkona. Omat ruuat vaihtelee varsin paljon, välillä syön neljä mikrossa lämmitettyä nakkia ja välillä kokkaan kaikkea tosi kokeellista. Kaikkea sellaista, jota en halua testata suoraan vierailla tai joista ajattelen, että mun miehet ei ehkä tykkää.

Mitä tapahtui kesäkuussa, maalari piti ruokataukoa terassilla.
Maalarilla on menossa ruokatauko aurinkoisella terassilla.

Ulkohommia

Kyllä mökin maalaaminen täytti vielä ison osan kesäkuustakin. Viimeisiä maalaamisia tehtiin just ennen juhannusta. Näitä viimeisiä länttejä oli ne ärsyttävät paikat, unohtuneet paikat ja hutiloidut paikat. Ärsyttäviä paikkoja oli sellaiset, mihin on hankala päästä, mutta maalattavaa pinta-alaa on ihan vain vähän. Isoihin ärsyttäviin/hankaliin paikkoihin oli suunniteltu jykevät tellingit ja ne tuli maalattua jo aikaisessa vaiheessa. Mutta joku pikkuruinen läntti portaiden yläpuolella, ihan mökin nurkassa, joka roikkuu täysin ilmassa, siihen ei ole järkeä mitään tellinkiä rakentaa. Meidän piti siis keksiä luovia ratkaisuja, joista ei voi kyllä julkaista minkäänlaisia kuvia, koska työturvallisuus ei ehkä ihan niissä täyty. Työturvallisuutta oli lähinnä se, että niitä ei saanut maalata yksin ollessa, vaan toisen piti olla paikalla soittamassa hätäkeskukseen. Koska jos noista tippuisi, ottaisi kipeää.

Mökin maalaus kalliotontilla vaatii kunnon tellingit.
Mökin maalaus kalliotontilla vaatii kunnon tellingit.

Unohtuneitakin paikkoja löytyi. Olin onnellisena julistanut jo pariinkin otteeseen, että ”no nyt on kaikki maalattu”. Ja aina löytyi joku paikka, jota vielä piti sutia. Tuo järvenpuolen isojen ikkunoiden alaosa on isoin unohtunut länttiä. Toki se on ollut suojapressujen alla piilossa ja paljastui kun ne poistettiin. Oisko pitänyt jättää se vaan muistoksi tai keskustelun avaajaksi. Katsoa moniko vieraista ottaisi asian puheeksi, että teillähän on kaksi lautaa maalaamatta.

Ikkunat pestiin kesäkuussa maalaamisen jälkeen.
Ikkunat pestiin kesäkuussa. Onneksi pesi ikkunat yksi kerraan aina sitä mukaan kun maalaaminen eteni.

Hutilointeja on aika vähän, koska me molemmat maalaajat ollaan varsin tarkkoja. Mökin väri on harmaa ja ikkunanpuitteiden väri valkoinen. Joten jos maalasin hutiloiden, sotkut erottuu kyllä. Siksi kävinkin pienellä taulunmaalauspensselillä korjaamassa sotkut, jos sellaisia oli, sitä mukaan kun purettiin tellinkejä. Juhannuksena yhtäkkiä pisti silmään valtavan kokoinen harmaa täplä valkoisessa maalissa ihan katonrajassa. Se pitää ehkä vielä kivuta korjaamaan tai muuten se paistaa sieltä omaan silmän kirkkaasti kuin aurinko.

Pihahommia

Rikkaruohojen torjunta on mun lempipuuhaa ihan joka kuukausi. Käveleskelen hitaasti ympäri pihaa ja revin erityisesti suolaheinää mun silmäterästä, eli apilapellosta. Ihan keskellä mökkipihaa on iso alue, mihin oli ihan alkuvaiheessa pakko ajaa reilusti hiekkaa. Siihen piti keksiä jotain kasvustoa hiekan päälle. Kuntta ei käy, koska aurinko porottaa siihen ja leikattavaa ruohoa ei haluttu istuttaa, koska mökillä ei ole ruohonleikkuria. Heitettiin siihen sitten apilansiemeniä ja se näyttää nyt tosi kivalta. Mutta koska alueelle oli kerennyt rikkaruohot osin jo asettua, niitä joutuu karsimaan pois. Ja on sitä rikkaruohoa tontilla muuallakin nypittäväksi.

Apilapelto keskella mökkipihaa.
Apilapelto keskellä mökkipihaa näyttää jo ihan hyvältä.

Kukkapenkkeihin en vielä kesäkuussa tehnyt mitään. Osin siksi, että en ennättänyt ja osin siksi, että halusin katsoa mitä niihin kasvaa. Sain isoimmat kukkapenkit valmiiksi vasta viime syksynä ja nyt odottelin, että miltä valitsemani kasvit ja kukat niissä näyttää. Hyvältä näyttää! Kukkapenkki keskellä pihaa on valtavan kokoinen. En olisi ikinä tehnyt moista jättiläistä, jos siihen ei olisi ollut runko jo valmiina. Edellinen omistaja oli asetellut suuria kiviä keskelle pihaa ympyrään ja kivet oli sitä kokoa, että en pystynyt niitä mihinkään käsipelillä siirtämään. Joten olkoon sitten siinä, suunnittelen kukat sen mukaan.

Kesävieraita

Mökkeilyssä on tosi monta mieluisaa puolta. Yksipuoli on tuo touhuaminen, rakentaminen ja askarteleminen. Toinen puoli on ystävät, joiden kanssa viettää aikaa mökillä. Jos me ollaan mökillä vaan omalla porukalla, tulee tosi helposti tehtyä koko ajan hommia. Jos meillä on vieraita, silloin tosi harvoin tehdään mitään muuta kuin syödään, saunotaan ja paljutellaan.

Juhannukseksi tehtii raparperista raikas drinkki.
Juhannukseksi tehtii raparperista raikas drinkki. Ohje löytyy TÄSTÄ!

Meidän mökkivieraat on tuttuja ihmisiä ja meillä ei ikinä toteudu mitkään mökkeilyn kauhukuvat. Minä en raada yksin keittiössä, eikä me kustanneta kaikkien ruokia. Jokainen osallistuu niin kustannuksiin kuin hommiinkin. Koska paikat on tuttuja, vieraat osaa itse mennä lämmittämään saunaa tai keittämään kahvia. Juhannusaattona minä istuin terassilla nauttien kesäillasta ja muut kokkasi herkulliset sapuskat.

Kesäkuu on välikuukausi

Kevääseen ajoittuu meillä aina se isoin rypistys mökillä ja tällä kertaa se oli tuo maalaaminen. Kesäkuu on sellainen välikuukausi, jolloin tulee vedettyä vähän henkeä, kun ei enää huvita rempata. Ja siihen sovitaan usein kaikenlaisia vierailuja. Kesäkuun jälkeen tuntuu, että jaksaa taas touhuta ja nythän onkin jo listaa laadittuna mitä pitää tehdä heinäkuun kesälomalla. Ainakin vielä vähän pitää maalata, koska puuvaja pitää hoitaa loppuun. Työn alla on myös pientä lautojen pienimistä ja ikivanhan puukasan ja vanhan puuvajan purkamista. Viimeisten ulkovalojen paikat pitää suunnitella ja kaivaa johtoja varten väylät. Mutta kaikkea tätä odottaa taas ihan innolla, kun on viettänyt kesäkuussa välikuukauden.

Luontoakin tuli seurattua, kuvassa telkkä-mamma poikasten kanssa.
Luontoakin tuli seurattua, kuvassa telkkä-mamma poikasten kanssa.

Onko maalaushomma itsellä ajankohtainen? Lisää juttua mökin maalaamisesta löytyy täältä.

Kategoriat
Kevät Pakko hoitaa

Mökin maalaus: maalataanko naulankannat peittoon?

Tämän kesän suurin projekti on mökin maalaus. Se on ollut meillä suunnitelmissa ihan alusta alkaen, mutta koska mökissä oli hyvä pohjamaali, ei hommalla ollut kiire. Nyt kun isoimmat pakolliset jutut on tehty valmiiksi, saa mökki uuden värin. Tässä kaikessa se maalaaminen ei ole kovin homma, vaan kaikki ne alustavat työt ennen sitä.

Maalaaminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa.

Mökki on pohjamaalattu punaiseksi ja siinä on valkoiset vuorilaudat ja ikkunanpuitteet. Ne säilyvätkin valkoisena, mutta itse mökki muuttuu punaisesta tummanharmaaksi. Harmaa siksi, että se naamioituu nätisti luontoon ja väri vaan on meidän mielestä kiva. Muutkin rakennukset ovat samanvärisiä ja tuo harmaa tuntuu jotenkin modernimmalta kuin ”punainen tupa ja perunamaa” väritys. Tämä osuus oli siis helppo. Väri oli jo tiedossa, eikä siitä tarvinnut ruveta aviomiehen kanssa painimaan.

Maalaaminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa. Itse maalien lisäksi pitää ostaa pensseleitä ja suojapressuja ja pesuaineita. Lisäksi jostain pitää saada telineet tai nostin, millä ylettää maalaamaan korkeimmastakin kohdasta. Aikaa vievää se on siksi, että pohjatyöt pitää tehdä huolella, jotta maali pysyisi hyvänä mahdollisimman kauan. Että ei tarttisi kovin pian maalata taas uudestaan, koska ei se nyt niin hauskaa puuhaa ole.

Ennen maalaamista mökki pitää pestä ja homesuojata.
Ennen maalaamista meillä pestiin kaikki pinnat ja levitettiin homeenestoaine.

Ensi piti siis pestä koko mökki. Levittää pesuaine ja antaa sen vaikuttaa ja harjata likaisimmista kohdista. Tämän jälkeen me huuhdeltiin seinät ja alakatto huolellisesti painepesurilla. Siinä lähti sitten viimeisetkin liat pois. Välissä seinä sai kuivaa ja sen jälkeen levitettiin homeenestoaine joka puolelle. Ja taas seinä sai kuivaa, ennen kuin sitä pystyi maalaamaan. Onneksi remonttihommat tapahtuu meillä pääasiassa viikonloppuisin, joten viikolla seinät saa ihan itsekseen tuulettaa kosteuden pois.

Ennen mökin maalaamista tulee suojata osa pinnoista.
Suojaamiseen menee myös paljon aikaa, mutta se kyllä kannattaa.

Pesemisen lisäksi iso homma on suojaaminen. Pitää miettiä itsensä ja niiden paikkojen suojaaminen, joita ei halua maalata. Minä olen innokas maalaaja, mutta myös vähän höpsö. Saatan hyvin kumartua vasta maalatun seinän edessä katsomaan jotain kohtaa ja sen jälkeen onkin joko tukka tai takapuoli maalissa. Samoin kengänpohjat on sellainen paikka, missä tuore maali kulkeutuu sinne sun tänne. Me on maalattu nyt jo niin monessa paikassa, että yritän välttää sotkuja suojaamalla joka paikan tosi hyvin. Myös siis itseni, koska kerran jos toisenkin olen istunut tukka valkoisessa maalissa maanantaina kokouksessa. Mutta nykyään vedän päälle suojalasit, pipon, maalausvaatteet ja maalauskengät, jotka pitää riisua ennen poistumista maalausalueelta.

Hyvin suojattu maalari pesuhommissa terassilla.
Onko kuvassa hyvin suojattu maalari pesuhommissa vai joku outo olento?

Talosta taas pitää suojata ne osat, joiden ei kuuluisi tulla maalatuksi. Hankalaa tässä on se, kun valkoinen ja harmaa ei anna yhtään armoa. Maalasin ensin valkoisella katon ja ikkunanpuitteet. Sen jälkeen maalasin harmaalla seinää ja sain roiskeita aikaiseksi vasta maalattuun valkoiseen maaliin. Yritän olla tosi huolellinen, mutta ihan kaikilta maalitäpliltä ei voi välttyä. Kun kaikki maalit on hyvin kuivunut, teen vielä pienen korjailukierroksen, missä töpötän täplät piiloon.

Suojaukseen me on varattu isoja pressuja, ne suojaavat parhaiten ja on helpot levittää. Leveällä teipillä on suojattu seinän ja lattian vieri, sekä ovet ja muita pieniä osia. Lamput ja muut tavarat aviomies otti irti, jotta niiden altakin voidaan maalta. Jos joskus vaihtaisi lamput ja ne olisikin kooltaan pienemmät, olisi ärsyttävää jos tuo kohta olisi maalaamatta.

Ikkunanpuitteita ja oven karmeja aviomies väänsi irti seinästä, jotta niiden alle pääsee helposti maalaamaan, eikä maali sotke toista väriä.

Portaat, kaiteet ja seinän vieret tulee teipata huolellisesti.
Portaikkoa on suojattu teipillä, pressulla, paperilla ja muovilla.

Meidän mökki sijaitsee kalliolla ja maa sen ympärillä on epätasainen. Siihen ei pääse millään nostimella, joten hankalimpiin paikkoihin piti rakentaa tellingit. Siinä olikin tosi kova homma, koska niiden pitää olla tukevat ja siellä pitää pystyä liikkumaan turvallisesti maalipöntön kanssa. Jokaiselle seinälle tuli erilainen ratkaisu.

Mökin maalaus ja sitä varten viritetyt tikkaat.
Yksinkertaista olisi, jos joka paikkaan voisi nousta tikkailla.

Minua ei pelota korkeat paikat, minua pelottaa minä itse. Voin nousta tellingille ja seistä siellä paikoillani, mutta hommien tekeminen on vähän pelottavaa. Kun olen vähän sellainen höpsö. Voin kumartua väärässä paikassa tai kurottaa liian pitkälle. Siksi maalaankin tosi hitaasti, kun keskityn tiukasti siihen, etten tee korkealla telineellä mitään typeriä liikkeitä.

Sitten kun kaikki nämä valmistelut on tehty, pääsee vihdoin maalaamaan. Se on tässä hommassa hauskin vaihe, kuten kaikessa remontoinnissa. Valmisteluihin menee kamalasti aikaa ja sitten vasta on kivaa, kun pääsee itse asiaan. Koko ajan näkee miten homma etenee ja väri vaihtuu. Maalaaminen on niin koukuttavaa, etten meinaa iltaisin malttaa lopettaa, vaikka hämärä jo laskeutuu. Pimeällä ei kyllä kannattaisi maalata, koska aamulla saat sitten valoisassa korjata omia jälkiäsi.

Kikkoja mökin maalaamiseen, laita pussi maalausastiaan.
Kikkoja mökin maalaamiseen, laita pussi maalausastiaan.

Ja vielä vinkkejä:

  • Kuivalla pensselillä tulee huonoa jälkeä, kunnolla maalia pensseliin.
  • Hiero maalia seinään, niin se uppoaa kaikkiin koloihin.
  • Naulankannat maalataan piiloon. Tietysti.
  • Pistä muovipussi maaliämpäriin ja kaada maalia pussiin. Ei tule niin paljon sotkua.
  • Osta halpa sekoitusvekotin ja kiinnitä se akkuporakoneeseen. On helpompaa sekoitaa maali sillä.

Näin minua on opetettu ja näillä ohjeilla edelleen päästän menemään. Ajattelen olevani Pirkanmaan hitain, huolellisin, vähän höpsö maalari.