Kategoriat
Kesä Ruokaa

Kesän raikkain drinkki!

En ole raparperista innostunut ennen tätä reseptiä. Tämä on kesän raikkain drinkki, ihan sama tekikö sen moktail tai coctail versiona. Suosittelen testaamaan!

Kesän raikkain drinkki syntyy raparperistä.
Kesän raikkain drinkki syntyy raparperista.

Selostusta

Poimin raparterit, kuorin ja pilkon ne parin sentin paloiksi.

Lisää vesi, sokeri ja raparperit kattilaan ja keitä niin kauan, että massa on pehmoista mössöä.

Kun koko homma on mössöä, siivilöin irtoavan nesteen astiaan ja pullotan syntyneen herkun. Tämä on sitä siirappia, mistä voi sekoittaa erilaisia drinkkejä.

Alkoholittomaan versioon lisään raparperisiirappia ja vichyä. Vichyn sijaan voi laittaa jotain muutakin mieluista limua. Koristeeksi voi lisätä sitruunan viipaleita tai vaikka mansikoita.

Alkoholilliseen versioon voi lisätä giniä ja tonicia. Tai vodkaa ja vichyä. Ihan oman makunsa mukaan. Mukaan voi puristaa sitruunaa tai limeä tai vain koristella juomat sitruunan siivuilla.

Keitettäessä syntyvästä mössöstä voi valmistaa jotain leivonnaista tai sitä voi laittaa sellaisenaan vaikka jäätelön päälle.

Katso myös raikas piirakka ohje, Key Lime Pie.

Kategoriat
Kesä Luonto Tuumailuja

Mökkeilyyn kuuluu itikat, paarmat ja muurahaiset.

Mietitäänköhän jossain just nyt, että hitto kun tuli tämä mökki ostettua! Itikoita on enemmän kuin ennen ja kaikki muutkin ötökät pörrää ympärillä. Pihapolulla ei voi seistä kun murkku puree jalasta ja linnut häiritsee nukkumista. Mökkeilyssä saa luonnon kaupan päälle, oli siihen varautunut tai ei. Mökkeilyyn kuuluu itikat, paarmat ja muurahaiset.

Koko mökkeilyn ideahan on se, että ihmiset ovat jossain korvessa. Vesistön äärellä ja puiden keskellä. Siellä korvessa on pakostakin myös eläimiä, niin hyvässä kuin pahassakin. Harva moittii uljaasti veden pinnalla lipuvaa joutsenparia. Mutta jos mökki sijaitsee niiden muuttomatkan varrella ja joutsenia kokoontuu satoja omalle mökkijärvelle kaakattamaan, alkaa valkoinen lintu jo ärsyttää. Kirjoitan nyt muutamista ärsyttävistä elukoista.

Syksyllä tikan naputtama koivu katkesi ja kaatui minun auton päälle.

Minusta ihan ehdottomasti ärsyttävin lintu on tikka. Tälle kiukustumiselle löytyy hyvä syy. Tikka naputti älyttömän pesäkolon mökkipihassa olevaan koivuun. Sen poikaset huusivat siinä yhden kesän ja huutamisella tarkoitan ympäri vuorokauden jatkuvaa rääkymistä, en mitään söpöä sirkutusta. Samaisen tikan vaari oli naputellut joskus aikaisemmin viereistä koivua ja tehnyt siihen ison kolon. Viime syksyn Aila myrskyssä tikka-vaarin naputtama koivu sitten katkesi ja kaatui minun auton päälle. Autosta meni katto kasaan ja vakuutusyhtiö totesi, että tämä auto menee lunastukseen. Joten mielestäni minulla on ihan hyvä syy olla tikalle ja kaikille sen sukulaisille karheana ja toivoa niiden löytävän pesäpuunsa jostain pikkusen kauempaa. Ihan asumatonta metsää kun on meidän mökin ympärillä älyttömästi.

Koivu on kaatunut auton päälle.
Myrskyssä koivu kaatui auton päälle. Minä syytän tikkaa!

Tikka nakutti yhtenä kesänä myös terassin yläpuolelta mökin vuorilautoja. Sekin on meistä sen verta ärsyttävää, että hätistettiin se siitä pois. Ymmärrän, että ollaan luonnon keskellä ja eläinten reviirillä, mutta jotain muuta pitää nakuttaa kuin meidän mökin lautoja.

Saunan viereen muurahaiset ei voi muuttaa, se on varma!

Muurahaisten kanssa ollaan oltu ihan sovussa tähän asti. Kunnes ne päätti uudistua ja muuttaa. Nyt ei enää olla sovussa ja minusta ne ovat itse aiheuttaneet tämän eripuran.

Muurahaispesä mökillä tontin laidassa.
Mökille kuuluu itikat, paarmat ja muurahaiset. Iso muurahaiskeko oli ennen hyvässä paikassa tontin laidassa,

Meillä on ollut pihan kulmalla iso muurahaispesä ja tähän asti sitä on käyty lähinnä uteliaana lasten kanssa katsomassa. Ne olivat mukavaa seurattavaa. Nyt muurahaisia on alkanut liikkua huussiin vievällä polulla sellainen määrä, että polulle ei voi lipokkaat jalassa pysähtyä. Jos yhtään stoppaan paikoilleni, saan heti kiukkuisen armeijan kimppuuni. Ja nämä muurahaiset eivät mitenkään söpösti kipua kinttua pitkin, vaan nämä yksilöt purevat ensin varpaasta ja sitten kiipeävät pikavauhtia ylöspäin ja purevat uudestaan.

Juhannuksena meidän vieraat alkoi tutkia, että mihin niillä murkuilla on matka. Paljastui, että niillä oli uusi pesäpaikka katsottuna. Ne roudasivat risu kerrallaan jättikokoista pesäänsä ja siellä olevia munia meidän saunan vieressä olevaan vanhaan lautakasaan. Lautakasa on meillä tämän kesän työlistalla, laudat polttopuiksi ja tuo alue siistiksi. Koska kesän alku meni mökkiä maalatessa, on tuo lautaprojekti joutunut aina vaan odottamaan. Kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa ja päivässä on vain 24 tuntia, vaikka mökillä saisi välillä olla kyllä enemmän. Saunan viereen muurahaiset ei voi muuttaa, se on varma. Joten pesä joutuu nyt sitten hävityksen alle. Miksi ne ei vaan pysyneet siellä missä olivat?

Uudetkin mökkiläiset saa heti kokea, miltä verille raavitut kintut tuntuu.

Itikka vai hyttynen? Mä luulen, että nämä pikkuruiset ötökät ovat se seikka, mikä saa monen nyt mökin ostaneen miettimään mökin myymistä. Varsinkin jos mökin ostamisen syy oli koronan aiheuttama tekemisen puute tai rahan paljous. Kun korona on ohi ja meillä on taas muuta tekemistä ja rahat voi käyttää juttuihin, joihin ei liity itikoita, palaa mökkejä myyntiin. Onkohan luonto järjestänyt meille tämmöisen super-itikka-kesän, jotta kaikki uudetkin mökkiläiset saa heti kokea miltä verille raavitut kintut tuntuu?

Ennen nukumaan menoa kannattaa karkoittaa itikat.
Ennen nukumaan menoa kannattaa karkoittaa itikat.

Onhan ne ärsyttäviä. Miten yhdestä pienestä ötökästä voi yön hiljaisina tunteina lähteä niin suuri meteli? Minä nukun aina tosi hyvin. Sikeästi, enkä kuule sadetta, tuulta tai joutsenten kaakatusta. Mutta jos ovesta on illalla päässyt yksi itikka sisälle mökkiin ja se pörrää pääni ympärillä, sen kuulen ja siihen herään. Kamalan hankala tilanne, kun haluaisin sen ihanan unenpöpperön säilyvän, jotta voin nukahtaa uudelleen. Sen takia en voi aukaista silmiä ja koska en voi aukaista silmiä, en voi mitenkään osua siihen itikkaan. Eli ennemmin tai myöhemmin uni katkeaa ja kiukku on valmis. Tässä kohtaan saattaisi jokaiselle tulla mieleen, että voisiko kuitenkin käyttää jotain ötököiden torjuntaan tarkoitettua ainetta. Meillä onneksi voidaan.

Mikä myrkky näihin tehoaa parhaiten?

Kaikenlainen hävittäminen, torjunta tai tappaminen on asioita, mistä ei kyllä oikein voi puhua kuin kuiskaamalla, ihan pienessä omassa porukassa. Ei siitä ainakaan pitäisi kirjoittaa. Eräässä Facebook ryhmässä joku kyseli vinkkejä, miten hävittää ampiaispesä mökkinsä etuoven yläpuolelta. Siitä nousi kamala meteli. Osan mielestä pesän olisi pitänyt antaa vaan olla siinä ulko-oven yläpuolella. En ole ollenkaan samaa mieltä. Kai nyt ulko-oven päältä voi ampiaispesän poistaa ilman, että koko maapallo sillä on tuhottu! Hassua oli sekin, että alkuperäinen kysyjä pyyteli ohjeita miten voisi luonnonmukaisesti hätistää tuon pesän toiseen paikkaan. Hänkään ei siis kysynyt, että mikä myrkky näihin tehoaa parhaiten. Ei sellaista kysymystä uskalla kysyä missään.

Mökin muihin haasteisiin kuuluu huussin tyhjentäminen.

Kategoriat
Kesä Tuumailuja

Pitääkö mökillä olla palju?

Tässäpä on ajankohtainen kysymys. Miksi järvi ei kelpaa? Jos yhtään seuraa mökkeilyyn liittyviä Instagram tilejä, niin monessa niistä on hienoja kuvia paljuun liittyen. Pitääkö mökillä olla palju?

Nyt kun ulkona on tosi kuuma kesäpäivä, ei palju tunnu olleenkaan tarpeelliselta. Miksi lämmittäisin vettä 37 asteeseen, kun ilmakin on saman lämpöinen! Mutta lämmitän silti. Minusta palju on hyvä lisä mökille, vaikka se sijaitsi veden äärellä. Ja varsinkin jos mökki ei sijaitse veden äärellä.

Suurin syy paljun hankintaan on perhe ja ystävät.

Suurin syy paljun hankintaan on perhe ja ystävät. Se, että voin istua siellä muiden kanssa ja jutella kaikenlaisista asioista. Eli sama mitä tapahtuu saunanlauteilla, mutta paljussa vaan viihtyy meillä nekin, jotka ei saunomisesta niin välitä. Ne jotka eivät välitä pitkästä paljuttelusta, istuvat paljun vieressä ja osallistuvat siitä siihen samaan keskusteluun. Meillä ollaan paljussa uikkarit päällä, miehet ja naiset yhdessä, kun taas saunassa käydään nakuna erikseen.

Pitääkö mökillä olla palju.? On se kyllä kiva.
Kyllä on kiva jos mökillä on palju. Meidän paljussa on itse tehdyt portaat.

Meidän paljusta on hieno maisema ja kuten kaikkialla Suomessa, maisema vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Välillä paljussa voi olla ihan hiljaa ja vaan ihastellaan tuota kuvaa. Mutta aika harvoin. Yleensä pulina on aikamoinen, varsinkin jos saadaan koko pata täyteen, eli kahdeksan ihmistä kertomaan ihan parhaita juttuja. Kesäisin osa käy paljusta päin uimassa, joten ei se järvikään täysin käyttämättömäksi jää.

Pitääkö mökillä olla palju? Talvella lämpimässä vedessä lilluminen on ihanaa.
Talvella lämpimässä vedessä lilluminen on ihanaa.

Kaikista mukavin aika paljutella on minusta alku- tai lopputalvi. Sellainen kohta vuodesta, kun ei ole paljon lunta, mutta on jo viileä. Me lämmitetään paljua ympäri vuoden, parhaimmillaan on tainnut olla parikymmentä astetta pakkasta. Silloin lämmittäminen on koko päivän homma. Siksi ehkä tuo syksy, kevät aika on minusta kaikista kivoin, koska silloin lämmittäminen on helpompaa. Lämpimän veden ja kylmän ilman yhdistelmä on ihana. Jos on jo satanut lunta maahan, on maisemakin niin kaunis, että henkeä salpaa.

Paljua voi käyttää ympäri vuoden. Voihan toki järveäkin, mutta minä en käy kylmässä vedessä uimassa, pehmeässä lumihangessa voi pyörähtää vaikka paljusta päin. Mutta hyvin, hyvin nopeasti.

Kaikenikäiset lapset tykkää paljuttelusta.

Lapset erityisesti tykkää paljuttelusta. Ja tässä on vielä se lisäpointti, että kaikenikäiset lapset tykkää paljuttelusta. Ihan pienestä taaperosta alkaen voi lotrata paljussa aikuisten kanssa. Meillä on ollut käytössä sellainen kellunta-teline, missä taapero voi istua ja teline kelluu veden päällä. Siihen päälle tulee vielä aurinkosuoja, joten siitäkään ei tarvitse murehtia. Helpompi pienten kanssa on Suomen kesässä uiskennella paljussa kuin järvessä, missä vesi ei aina ole kovin lämmintä. Muksut toki ramppaa välillä paljun ja järven väliä, sekin on niistä hauskaa.

Toisessa ääripäässä on teinit, joiden houkutteleminen mökille aikuisten kanssa ei aina tahdo sujua. Ei esiteiniä voi vielä jättää yksin kaupunkiin. Jos lupaan teinille, että hän saa ottaa kavereita mukaan mökille ja lämmitetään teille sitten palju, niin mökille lähteminen on paljon houkuttelevampaa. Lisätään tähän vedessä kelluva, väriä vaihtava kajari, mistä voi kuunnella poppia ja kelluva juomateline kokiksille, niin nuorisokin alkaa olla tyytyväinen. Naapurit ehkä ei, jos kajarissa volumi nousee liian kovaksi. Mutta teinejä pitää muutenkin komentaa koko ajan jostain, niin lisätään musiikin soittaminen liian lujaa vaan listan jatkoksi.

Paljuttelun pipot rivissa
Pipot toimivat kesällä somisteina ja talvella lämmittävät päätä.

Jos lukee kommentteja paljun puolesta tai vastaan, niin usein esille tulee se, että palju olisi suuritöinen tai hankala lämmittää. Itselleni tuli yllätyksenä kuinka nopeasti kaikki sujuu. Täyttämiseen ja lämmittämiseen menee tietysti eri vuodenaikoina eri aika ja hankalinta koko hommassa on seurata, ettei lämmitä paljua liian kuumaksi. Jos kesällä heittelen puita pesään samaa tahtia kuin talvella, niin hyvin äkkiä on liian kuumaa vettä.

Paljun lämmitys meni kuitenkin pikkuisen pieleen ja lopuksi lämpötila nousi 45 asteeseen!

Tuon lämmittämisen oppii samalla tavalla kuin Somettamisen, autolla ajamisen tai tuulihattujen leipomisen. Tekemällä. Aviomies hoiti meillä aluksi paljun lämmittämisen, mutta kun ensimmäinen tyttöjen viikonloppu läheni, piti minunkin tietysti perehtyä asiaan. Harjoittelin ja osasin homman hoitaa. Kun tuo tyttöjen viikonloppu sitten koitti ja ihanat ystävät saapuivat paikalle, meni homma kuitenkin pikkuisen pieleen ja paljun lämpötila nousi 45 asteeseen! Syy tähän oli kamala kälätys ja halailu ja kuulumisten vaihtaminen. Me ei oltu ystävien kanssa nähty toisiamme pitkään aikaan, joten aikaa kului alussa höpöttelyyn. Siinä sivussa vaan lisättiin koko ajan puita, eikä kukaan katsonut mittaria. Lämpötila kerkesi nousta aivan liian kuumaksi. Onneksi paljuun voi lisätä kylmää vettä ja yleensä on kerrasta oppinut virheistään.

Lue myös meidän mökin alkuvaiheista.

Kategoriat
Kesä Ruokaa

Maailman helpoin kaalisalaattia

Mummuni tekee tätä maailman helpointa kaalisalaattia usein. Mummun salaatti on kiinankaalista, mikä on minusta kamalaa kaikessa muussa paitsi just tässä salaatissa. Kamaluus ei johtu kiinankaalista, vaan kouluruuasta. Kyseistä kaalia oli jatkuvasti tarjolla kouluaikana, eikä sen muisto ole täysin hälvennyt vieläkään.

Takaisin kaalisalaatin pariin nainen! Tälle löytyy netistä monta ohjetta ja monessa niistä on käytetty valkokaalia. Minulla näyttää olevan printattuna resepti Marttojen sivulta vuodelta 2013. Siinä ohje kulkee nimellä ”Se kaalisalaatti!”. Ilmeisesti legendaarinen ohje.

Helppo kaalisalaatti

Kolmelle hengelle

200 g mitä vain kaalia, valkokaali, kevätkaali, kiinankaali silppua ohueksi veitsellä tai jollain vekottimella

2 porkkanaa, kuori ja raasta

1/2 keltasipuli, kuori ja silppua hyvin pieneksi

Marinadi

Kaikki ainekset kattilaan, sulata sokeri ja sekoita kaaliin

1/2 dl valkoviinietikkaa tai omenaviinietikkaa tai etikkaa

1/4 dl öljyä

3 rl sokeria, sellaista reilua

2 tl suolaa, sellaista sopivaa, maista onko tarpeeksi

mustapippura reilusti tai oman maun mukaan

Selostusta valmistuksesta

Tämä kannattaa ehdottomasti tehdä kotona valmiiksi ja viedä mökille pienessä ämpärissä/astiassa. Salaatti paranee kun se saa vähän aikaa olla ja maustua. Kannattaa tehdä reilu annos, kaali tuntuu kutistuvan astiassa tai sitten kokki syö sitä jo valmistusvaiheessa.

Pienin kaalin ihan vain veitsellä. Jos sattuu olemaan joku hieno kaaliraastin, niin tietysti sitäkin voi käyttää. Kuorin ja raastan porkkanat. Minä laitan aina reilusti porkkanaa, koska se on hyvää ja siitä tulee kivasti väriä salaattiin. Pienin sipulin ihan super-super-super pieneksi silpuksi. Raaka sipuli on minusta pahaa, mutta tähän se sopii. Lisäksi laitan marinadia/kastiketta reilusti, jolloin se pehmentää sipulia. Välillä teen marinadin ja laitan sipulit sinne erikseen muhimaan. Jos teen salaattia vain itselleni, en laita sipulia ollenkaan.

Marinadi

Kippaan kaikki marinadin ainekset pikkuiseen kattilaan ja lämmitän sen verran aikaa, että sokeri sulaa. Pippuria pistän reilusti ja suolaa laitan myös ihan kunnolla. Välillä luulen, että nykyiset ravintosuositukset on sellaiset, että kukaan ei uskalla kirjoittaa reseptiin paljonko suolaa oikeasti laitetaan, ettei tule sanomista. Siinä Marttojen ohjeessa, jonka olen printannut, on yksi kilo kaalia ja puoli teelusikallista suolaa. Se tuntuu todella pieneltä määrältä! Maistan salaattia ennen pöytään laittoa ja lisään tarvittaessa vielä silloin sekä suolaa, että pippuria. Tai en lisää jos salaatti maistuu jo hyvältä.

Kuten jo sanoin, tätä en ottaisi mukaan mökille erillisissä astioissa (kaalia ja marinadia siis) vaan sekoittaisin jo kotona kaikki ainekset ja pistäisi kylmään maustumaan. Jos teen oikein ison satsin, sekoitan sitä välillä.

Tykkään tästä salaatista siksi, että se on tosi kevyt ruoka. Jos muut syötävät on tuhteja, tämä on siihen rinnalle värikäs, lautasta täyttävä ruoka – ilman ähkyä.

Ruokavaliot

Tämähän käy kaikille! Kasvisruuat, vegaanit, gluteiiniton ja laktoositon.

Tässä pari muuta hyvää salaattia, jotka myös ovat edullisia ja kevyitä tuhdin ruuan kaveriksi.

Tomaatti-sipulisalaatti potkulla

Leipäsalaatti, joka on kuin vihersalaatti, mutta ei kuitenkaan.

Kategoriat
Askartelut Kesä

Ikuinen penkki vanhoista rautapyöristä

Blogin kansikuvassa lumen alta pilkistää meidän nuotiopaikan penkki. Tuo penkki tehtiin vanhoista rautapyöristä ja tukevasta haapalankusta. Ikuinen penkki saa olla paikoillaan ikuisesti, eli ympäri vuoden.

Idea penkkiin löytyi Pinterestistä. Järjestys meni muistaakseni niin, että ensin tuli Pinterestissä vastaan tuo kuva ja sitten ruvettiin miettimään, että mistä tähän saisi tarvikkeet. Pinteresti on ihan mahtava paikka erilaisten ideoiden etsimiseen. Laitan hakuun vaikka ”vanhat salaojaputket DIY” ja alan selaamaan kuvia muiden hienoista askarteluista.

Nuotiopaikalle tehtiin penkki vanhoista kärrynpyöristä.
Nuotiopaikalle tehtiin penkki vanhoista kärrynpyöristä.

Halusimme nuotiopaikalle sellaisen penkin, jota ei tarvitse siirtää talvisäilöön. Minusta tuntuu, että keväisin ja syksyisin on niin paljon järjestelypuuhaa muutenkin, että mitä vähemmän pitää roudata tavaroita ees-taas, sen parempi. Ja säilytystilaakin on mökillä rajallisesti, joten jos kalusteet voi olla ulkona talven, se on vain positiivista.

Kärrynpyörät liitettiin toisiinsa tukevilla rautapalkeilla.
Kärrynpyörät liitettiin toisiinsa tukevilla rautapalkeilla.

Penkkiin on käytetty kahta isoa rautaista kärrynpyörää, kolmea rautaista tukiparrua, yhtä paksua lankkua ja yhtä ohuempaa lankkua. Kärrynpyörät löytyi isovanhempien varastoista ja tukiparrut aviomiehen kätköistä. Puutavara on omasta pihasta. Meidän mökkipihassa oli valtavasti puita, joiden määrää haluttiin karsia. Puut kaadettiin ja osasta puita me sahautettiin paikallisella sahalla eri paksuisia lankkuja ja lautoja. Penkkiin käytetty puutavara on tuosta satsista. Jotenkin tästä tulee sellainen ikiaikainen olo, penkki joka on tehty oman pihan puista. Jos lukisin tätä ääneen, muuttuisi äänensävyni tässä kohtaan sellaiseksi Kalevala luennaksi, koska niin juhlalliselta tuo tuntuu. Vaikka tässä puhutaan nyt vaan penkistä, ei mistään talon rakentamisesta.

Rautapyörien väliin aviomies hitsasi tukiparrut. Parrujen pituus on sellainen, että valmiissa penkissä voi istua kolme ihmistä.

Runko penkille on jo kasassa, istuiosa puuttuu.
Penkin runko on jo kasassa, istuiosa puuttuu.

Parrujen päälle tuleva paksu lankku hiottiin sileäksi, mutta ei käsitelty millään. Tarkoitus olisi, että se saa harmaantua ja muuttua vanhan näköiseksi. Ja toinen tärkeä pointti oli, että sitä ei tarvitsisi tulevaisuudessa huoltaa mitenkään. Lankku on malliltaan sellainen, että siihen ei jää vesi seisomaan, vaan se valuu laidoilta pois. Samoin selkänojana oleva lauta hiottiin sileäksi. Korkeus, selkänojan ja istuimen kulma tsimmattiin meille sopivaksi. Meillä on aina vähän haastetta tässä vaiheessa, kun minä olen 160 cm ja muut meillä minua reilusti pidempiä. Minun jalat ei siis aina yltä maahan näiltä istuimilta ja välillä heiluttelen jalkojani kuin pikkutytöt konsanaan. Mutta tässä on minunkin mukava istua.

Penkki on paikallaan nuotiopaikalla.
Penkki on paikallaan nuotiopaikalla.

Sitten vaan penkki paikoilleen! Siina on tosi hyvä istua, se on jykevä ja minusta sopivannäköinen mökkiympäristöön. Aluksi penkillä oli nuotiopaikalla kaverina vanhasta pyykinpesukoneenrummusta tehty tulipesä. Senkin idea tuli Pinterestistä. Torissa joku antoin ilmaiseksi vanhan pyykkikoneen, josta me irroitettiin rumpu ja maalattiin se mustaksi. Se toimi hetken aikaa makkaranpaistopisteenä. Rummussa on reikiä, mistä tuli näkyy kauniisti ulospäin.

Jos askartelut kiinnostaa käy katsomassa meidän itse tehty majakka.

Kategoriat
Kesä Tuumailuja

Kaunein mökkimaisema

Hienointa meidän mökillä on tuo maisema. Moni muukin asia on hienoa, kuten vaikka iso, toimiva terassi, missä istua tai edellisen omistajan jykeväksi rakentama mökki. Mutta ne on ihmisen tekemiä asioita, kaunein mökkimaisema on ollut tuossa jo kauan ennen meitä.

Tykkään järvimaisemasta ja itse en osaisi kuvitella kesämökkiä ilman vettä. Lomailtiin perheen kanssa kerran Raumalla ja yövyttiin Kylmäpihlajan majakassa ja se oli kyllä vaikuttava kokemus. Joten ymmärrän hyvin ihmisten viehätyksen merimaisemaan. Järvi tai meri, sillä ei sinällään ole väliä, jokikin käy. Mutta jotain vesistöä kaipaan maisemaa somistamaan.

Kaunein mökkimaisema, missä aurinko kimaltaa aamuisin vedenpinnassa.
Aurinko kimaltaa aamuisin vedenpinnassa.

Meidän mökki seisoo tontin korkeimmalla kohdalla ja järvi avautuu sen edessä alhaalla. Mökin edellinen omistaja oli tehnyt jykevän kuistin mökin eteen mistä katsella järvelle. Ongelma tämmöiselle minikokoiselle ihmiselle on se, että tuo jykevällä kuistilla oleva jykevä kaide peittää minulta järvinäkymän. Tykkään istua sisällä kiikkutuolissa ja kaikki minua pidemmät voikin siinä kiikutellessaan ihastella vesilintuja ja laineita, minä taas katselen kaidetta ja sen yläpuolella avautuvia puita ja taivasta. Juu, liioittelen vahvasti, koska kyllähän se järvi minullekin kaiteen välistä pilkistää. Mutta vain pilkistää!

Mökin jykevä puukaide vaihtuu lasiseksi tänä kesänä.
Mökin jykevä puukaide vaihtuu lasiseksi tänä kesänä.

Mökin maalaamisen yhteydessä kaide piti purkaa, jotta tellingit saatiin rakennettua hankalaan maastoon. Samalla päätettiin, että kaide menee vaihtoon ja tilalle tulee lasinen kaide. Odotan tätä kovasti, koska tuo maisema on suurin syy tämän mökin valitsemiseen. Meidän mökki oli kaaoksen vallassa kun tulimme sitä ensimmäisen kerran katsomaan ja maiseman peittona oli valtava määrä puita. Mutta kaiken sen läpi pystyi kuvittelemaan miltä kaikki tulisi näyttämään.

Jatkossa maisema avautuu järvelle vielä mahtavampana.
Jatkossa maisema avautuu järvelle vielä mahtavampana.

Suomen kesässä järvi ennättää yhden päivän aikana näyttämään niin monenlaiselta. Kauniina aamuna aurinko kimaltaa järvenpinnassa. Päivällä voi sataa ja tuulla, jolloin vesi muuttuu tummaksi. Iltapäiväksi sää saattaa muuttua jälleen ja pilvet heijastuu tyyneen järvenpintaan. Joutsenet lipuu hiljaa vettä pitkin. Illalla kun aurinko laskee, tulee järveen punaisia sävyjä. Kyllä tätä maisemaa jaksaa katsella päivästä toiseen. Ja tässä olen nyt miettinyt vain kesäaikaa, syksy ja talvi ovat aivan yhtä ihmeellisiä.

Iltaisin laskeva aurinko värjää kauneimman mökkimaiseman punaiseksi.
Iltaisin laskeva aurinko värjää maisemaa punaiseksi.

Tietysti maiseman ihanuutta lisää vielä kaikki se tunteet mitä omaan mökkiin liittyy. Onhan meilläkin mökkinaapureita, jotka katselevat samaa järveä ja samaa maisemaa. Mutta minun silmissä tämä kohta on juuri sen kaunein.

Lue lisää meidän mökin lähtötilanteesta.

Kategoriat
Kesä Ruokaa

Leipäsalaatti grilliruuan kaveriksi

Kaikki grillissä valmistettu sopii kesään. Grillattavien ruokien ostaminen on helppoa, vaihtoehtoja on kaupassa kesäisin niin paljon, että kaikkia ei edes ennätä kokeilemaan. Mutta mitä syödään sen grillattavan kanssa? Leipäsalaatti grilliruuan kaveriksi on hyvä vaihtoehto. Tämä on kuin vihreäsalaatti, mutta ei kuitenkaan.

Leipäsalaatti, Panzanella

3 tomaattia, pieni sopiviksi paloiksi

1/2 kurkkua, pieni sopiviksi paloiksi

4 palaa leipää, pieni sopiviksi paloiksi

1 valkosipulin kynsi, pieni ihan pieneksi silpuksi

1 rkl punaviinietikkaa, sekoita kastike

3 rkl oliiviöljyä, sekoita kastike

suolaa, vähän, sekoita kastike

pippuria, paljon, sekoita kastike

1/2 purkkia kapriksia, lisätään joukkoon

1/2 purkkia oliiveja, lisätään joukkoon

Lisäksi jos sattuu olemaan

1/2 punttia basilikan lehtiä, pieni ja lisää joukkoon

3 sardillia, pieni ja lisää kastikkeeseen

Toscanalainen Leipäsalaatti Panzanella on Sikke Sumarin resepti. Sikke on mun suosikki kokki, kaikki hänen reseptit ovat hyviä, mutta helppoja valmistaa.  Ja helppoa ruuanlaiton pitää mökillä ollakin, koska tiskiä ei saa tulla paljoa. Eikä ruuanlaitto saa kestää kauan. Jos mökillä on vieraita, en halua, että ruuanlaitto vie aikaa seurustelulta. Ja jos ollaan omalla porukalla tekemässä jotain hommia, ei silloinkaan ole aikaa kovin pitkään touhuta keittiössä. Reseptin löysin Sikke Sumarin kirjasta Ruokaa Rakkaudella. Resepti löytyy myös netistä.

Selostusta

Tämän salaatin ainekset löytyvät meiltä usein valmiina jääkaapissa ja jos jotain puuttuu, niin ei anna sen haitata.

Pienin vanhan leivän kannikat. Ohjeessa sanotaan, että reunat otetaan pois, mutta minä olen pieninyt nekin mukaan, tosin vähän pienemmäksi silpuksi kuin muun leivän. Kyllä ne sinne joukkoon pehmenee.

Samoin pienin valkosipulinkynnen, ihan pieneksi silpuksi. Tomaatit ja kurkut taas vähän isommiksi paloiksi, enkä ole poistanut kurkusta keskustasta siemeniä.

Sekoitan kastikkeen pienessä kupissa: punaviinietikkaa, oliiviöljyä, pienityn valkosipulin, reilusti pippuria ja sopiva määrä suolaa. Sekoitan nesteen leipäpaloihin ja annan maustua, välillä vähän aikaa ja välillä kauan aikaa. Riippuu ihan nälästä.

Kippaan valmiiksi pienityt ainekset leipäpalojen sekaan ja lisään reilusti kapriksia ja oliiveja. Pieniä tai isoja kapriksia, mustia tai vihreitä oliiveja, ei sillä niin väliä.

Sardellit pienin silpuksi ja sekoitan sekaan. Tämän jätän usein pois, koska sardellin paloja tarvitaan reseptiin vain kolme. Mitä teen loppu purkista? Jos minulla on mielessä jokin muukin sardelleja kaipaava resepti, silloin laitan myös niitä, muuten en.

Basilikan lehtiä minulla ei ikinä ole kotona, enkä raski ostaa kokonaista punttia basilikaa vain tätä varten, joten käytän usein ruohosipulia tai persiljaa sen sijasta. Jos tekisin ison satsin salaattia, vaikka vieraille, silloin ostaisin tuoretta basilikaa, pienisin sen ja lisäisin lopussa salaatin sekaan, koska onhan sen hyvänmakuista.

Valmistelut kotona

Voisin valmistella salaatin kotona pariin kippoon ja yhdistäisin salaatin mökillä juuri ennen tarjoilua. Laittaisin leivät yhteen, kastikkeen ja muut ainekset toiseen kippoon. Leipiin saa tulla makua, mutta en tykkään, että ne on ihan pehmenneitä, siksi yhdistäisin ne kastikkeeseen vasta mökillä.

Leipäsalaatti sopii grilliruuan kaveriksi.
Leipäsalaatti eli Panzanella sopii grilliruuan kaveriksi.

Ruokavaliot

Tämä salaatti sopii hyvin kasvissyöjille, jos jättää sardellit pois. Jos käyttää gluteiinitonta leipää, tämä on mainio keliaakikolle ja laktoosiahan tässä ei ole myöskään, jos leivässä ei sitä ole. Eli erinomainen salaatti senkin takia.

Toinen helppo salaatti on tomaatti-sipulisalaatti, sen ohje löytyy tästä.

Ja jos mietit mitä jälkkäriksi, Key Lime Pie sopisi tähän hyvin!

Kategoriat
Kesä Pihahommia

Taistelin villiintyneen mökkipihan kanssa

Meidän mökin pihamaa oli ostohetkellä rikkaruohojen ja roskan valtaama. Siitä alkoi taistelu villiintyneen mökkipihan kanssa. Ottelu on aina välillä kääntynyt minun voitoksi ja välillä taas tuntuu, että turpaan tulee milloin kortteelta, milloin villivatulta. Viiden erän eli viiden vuoden jälkeen näyttää kuitenkin siltä, että minut voi julistaa voittajaksi!

Roskakasoja, lautakasoja, klapipinoja ja epämääräisiä pressulla peitettyjä alueita ei ole tontilla enää kuin kaksi ja nekin ovat ihan pian häviämässä pois. Mökin vieressä oleva alue on odottanut mökin maalaamisen valmistumista ja se onkin seuraava projektini. Vanhan puuvajan vieressä on myös vielä siistittävää. Nämä alueethan ovat siitä hyviä, että nehän ei kasvata juuria tai uusiudu joka vuosi. Kun niiden kanssa taistelee, tietää voittavansa.

Mökin vierusta on seuraava projektini kunhan maalaushomma on valmis.
Mökin vierusta on seuraava projektini, kunhan maalaushomma on valmis.

Lautakasat ja vanhat puupinot on siitä hankalia, että niistä pääsee eroon vain polttamalla. Osa puupinoista oli ollut maakosketuksessa pitkään, joten ei niistä mitään sisustuspuita tullut. Niitä sellaisia kauniita, tasaisesti asetettuja pinoja, joita näkyy lehdissä. Eikä niistä ihan kamalasti tule enää lämpöäkään, mutta silti polttaminen on ainoa ratkaisu niiden hävittämiseen. Ja koska kaikkia ei haluttu paiskata kerralla nuotioon, niitä on nyt pikku hiljaa polteltu saunanpesässä ja takassa pois. Tähän on tietysti mennyt aikaa.

Heinä kasvaa vaikka kivessä jos se niin päättää.
Heinä kasvaa vaikka kivessä, on se sen verran sitkeä kasvi.

Noiden ihmisen luomien sotkujen siivoaminen on siis periaatteessa ihan helppoa. Mutta luonnon virittämien haasteiden kanssa onkin sitten suurempi taistelu.

Varpua

Mökkitontin jyrkkä rinneosa kasvoi jo meidän tullessa mustikan- ja puolukanvarpua. Ne oli hyvin kaiken heinän ja moskan alla piilossa, mutta pikku hiljaa ne alkaa sieltä päästä esille. Esille siten, että olen niitä sieltä kaivanut esille. Tämä on mun saunanlämmityspuuha. Eli käyn sytyttämässä saunanpesään tulen ja uuden pesällisen lisätystä odotellessa nypin ruohoa pois mustikan- ja puolukanvarpujen välistä. Varsinkin heinä kasvaa joka vuosi uudestaan, eli tämä tulee olemaan ikuisuusprojekti, mutta joka vuosi sitä kasvaa vähemmän. Ja joka päivä se sauna lämmitetään, joten onhan mulla aikaa ruohota tätä aluetta. Varpujen välissä kasvaa kieloa ja se siellä kasvakoonkin. Mutta villivatun, heinän ja pihlajantaimet nypin pois.

Mustikka kukki tänä keväänä hienosti. Omassa pihassa kasvaa marjat meidän tarpeisiin.
Mustikka kukki tänä keväänä hienosti.
Omassa pihassa kasvaa marjat meidän tarpeisiin.

Kävin mökin ostamisen jälkeen Pinsiön Taimistolla kysymässä neuvoja taisteluun villiintyneen pihan kanssa. Puhuttiin kukkapenkkien kasveista ja myös näistä alueista, joissa jo kasvaa kunttaa, mutta myös rikkaruohoja. Pinsiön puutarhurin vinkki oli tuo ruohoaminen. Ideana on se, että jos kasvi ei saa lehdilleen aurinkoa (lehdille jotka siis ruohotaan pois), se ei pysty yhteyttämään ja pikku hiljaa silloin kuihtuu kokonaan. Nyt näyttää, että se toimisi.

Kukkapenkit

Kukkapenkit ovat mökillä suuria ja tämäkin johtuu ihan vain siitä, että perustamalla kukkapenkin sain vallattua alaa rikkaruohoilta. Kukkapenkkeihin olen yrittänyt valita vain sellaisia kasveja, jotka pärjää ilman kastelua ja täyttää oman alansa penkistä hyvin. Jaksan kyllä hoitaa kukkapenkkejä keväällä, mutta en ole innokas ruohoamaan niitäkin koko kesää, joten tiheästi kasvavat kasvustot ovat siksi hyviä. Kukkapenkinraamit oli olemassa, koska isot kivet oli asetettu valmiiksi ympyrän muotoon, eikä niitä kukaan voinut ruveta siirtämään. Alussa hommaa oli mökillä paljon, eivätkä kukkapenkit olleet millään tavalla työlistan kärjessä, joten pressut kerkesi peittää penkkiä useamman kesän. Tämä oli konsti millä tapoin tuolla alueella kasvaneita rikkaruohoja.

Pikkusydän kasvaa hienosti suuren kukkapenkin keskellä.
Pikkusydän kasvaa hienosti suuren kukkapenkin keskellä.

Kun pressut viimein otti pois, oli tyhjälle alueelle helppo tehdä pohjat, tuoda multa ja istuttaa kasvit. Tämä on tehty viime syksynä ja nyt katselen, että mitkä kasvit pärjää tuossa aurinkoisessa paikassa ja mitkä ei.

Sammal

Tästä en ole varma tulenko onnistumaan vain olenko hävinnyt taisteluni rikkaruohoja vastaan. Keskellä mökkipihaa on iso alue, missä oli aikaisemmin lautakasoja. Kun kasat vihdoin saatiin pois, oli niiden alla paljasta, rikkaruohotonta maata. Siihen olen siirtänyt sammalta eri puolelta tonttiamme. Koska oma tontti on kallioinen, löytyy tuota uusiutuvaa peittomateriaalia ihan runsaasti ja naapuristakin saan siitä lisää. Sammal on asettunut yllättävän hyvin alueelle. Tuohon kohtaan paistaa aurinko, joten se kuivuu kuumalla, mutta sateen jälkeen näyttää hyvin vihreältä.

Siirsin sammalta ja toivon, että se juurtuu hyvin vuorimäntyjen kanssa tuohon rinteeseen.
Siirsin sammalta ja toivon, että se viihtyisi vuorimäntyjen kanssa.

Sammalen kanssa minua lähinnä mietityttää, että voittaako villivattu ja nousee juurenpalasista taas pintaan sammalpeiton läpi. Käyn tuota aluetta usein tutkailemassa ja nypin ilmaantuneet rikkakasvit pois. Tälle läntille olen istuttanut vuorimäntyä useamman taimen, sellaisia matalakasvuisia. Jos ne menestyvät paikoillaan, ne luovat varjoa sammaleen ylle ja pudottaa neulasiaan sammaleen päälle. Pari seuraavaa vuotta näyttää toimiko tämä idea.

Apila

Ihan keskellä pihaa oli täysin tyhjä alue, johon tuotiin soraa ja hiekkaa. Näin aluetta saatiin tasaisemmaksi ja maassa kulkevat putket ja säiliöt piiloon. Tuohonkin alueen muoto on siis tullut pakosta tällaiseksi, johtuen tontin muodosta ja kaikenlaisista värkeistä, jotka olivat jo paikoillaan kun me mökki ostettiin. Jos rahaa olisi halunnut käyttää pihaan paljon, olisi varmaan samalla kannattanut rakentaa porrastuksia ja kivetyksiä pihamaalle. Nyt niitä ei ollut, oli vain tyhjä kenttä keskellä pihaa. Kenttä, joka alkoi huolestuttavan nopeasti kasvaa sitä samaa rikkaruohoa, jonka olin älyttömällä vaivalla saanut siitä vierestä kitkettyä pois.

Istutin apilaa isolle alueelle keskelle pihaa täyttämään tyhjää kohtaa.
Istutin apilaa isolle alueelle keskelle pihaa täyttämään tyhjää kohtaa.

Nopeana ratkaisuna istutettiin tyhään länttiin apilaa. Se kasvaa huonossakin mullassa ja nopeasti. Ja sitä ei tarvitse leikata ruohonleikkurilla, vaan se saisi kasvaa koko kesän ja tehdä kukkaa. Apilan kanssa alueelle on juurtunut myös rikkaruohoja ja olen niitä siitä vielä jaksanut nyppiä pois. Pari vuotta olen ajatellut antaa tälle alueelle aikaa. Jos siinä kukkii kesällä ihana apilapelto, se saa jäädä. Jos taas siinä kukkii suolaheinä ja korte, pitää miettiä uusia ratkaisuja. Mutta vielä olen kärsivällinen sen kanssa.

Muut paikat

Muualla saa heinä ja rikkaruohot kasvaa. Tai siis vielä nyt ne saa kasvaa. Tunnen itseni niin hyvin, että kun yksi kohta on valmis, alan tuijotella sitä sen vieressä olevaa. Että voisihan tuotakin nyt vähän siistiä. Olen yrittänyt asettaa itselleni rajoja, joiden taakse ei pidä mennä. Kivillä reunustetut portaat uudelle huussille rajaa tonttia yhdeltä laidalta. Niiden takana oleva alue olisi kuin satujen pahamaineinen metsä, johon ei pitäisi yhtään astua jalallaan. Mutta heti niiden portaiden takana on niin iso, heinittynyt puolukkamätäs, kauniisti katajan varjossa. Jos sitä vähän nyppisi….

Lue myös pihassa tekemistäni kevättöistä.

Kategoriat
Kesä Ruokaa

Tomaatti-sipulisalaatti potkulla tai ilman

Tästä salaatista meillä tykkää erityisesti mun miehet. Tomaatti-sipulisalaatti potkulla löytyy tästä ohjeesta ja lisään tänne myös ohjeen ilman potkua. Toisessa ohjeessa on keltasipulia ja toisessa kevätsipulia, mutta niitä nyt voi vaihdella ihan sen mukaan mitä sattuu olemaan. Tässä salaatissa on myös pari erikoisempaa ainetta: jalopenoa ja minttua. Niitä suosittelen kokeilemaan ainakin kerran, koska ne on tämän salaatin juju.

Ohje:

Noin 150 g / Rasiallinen minitomaatteja

2-3 Kevätsipulin vartta

4-8 jalopenoa, riippuen kuinka potkuista haluat

0,5 dl silputtua tuoretta minttua

1 limen mehu

0,5 dl oliiviöljyä

suolaa

pippuria

Ohje

  • Pienin tomaatit puoliksi
  • Silppuan sipulin
  • Pienin jalopenon
  • Sekoitan limen mehun, oliiviöljyn, suolan ja pippurin
  • Sekoitan kaikki ainekset sekaisin
  • Valmista

Selostusta

Jos teen salaatin vieraille tarjottavaksi ostan keltaisia ja punaisia tomaatteja, silloin salaatista tulee tosi värikäs ja nätti. Jos teen sitä ihan vain omalle sakille arkiruuan kylkeen, laitan sitä mitä kaapista löytyy, yleensä tavallisia tomaatteja.

Pienin kokonaiset jalopenot ihan pieneksi silpuksi. Käytän kaupan altaasta ostettuja irto jalopenoja tai lasipurkissa olevia. Kummatkaan niistä ei ole minusta kovin tulisia, joten jos haluaa paljon potkua, pitää laittaa monta kappaletta.

Mintunlehtiä en laita aina. Mutta suosittelen maistamaan, niistä tulee ihan oma makunsa tähän salaattiin.

Sekoitan pienessä kupissa oliiviöljyn ja limetin menun. Noin puolet ja puolet. Lisään sekaan suolaa ja reilusti pippuria. Jos laitan mukaan minttua, lisää reilummin suolaa.

Jos tekisin tämän valmiiksi jo kotona mökille menoa varten ja sekoittaisin toiseen rasiaan marinadin ja toiseen kaiken muun ja yhdistäisin ne mökillä. Tässä salaatissa tykkään, että tomaatti ei pehmene liikaa, siksi yhdistän ne vasta mökillä.

Tomaatti-sipulisalaatti potkulla sopii tosi hyvin kaiken grillilihan kaveriksi. Tai iltapalaksi suolaisen piirakan kanssa. Viimeksi valmistin tonnikala-suppilovahvero täytteistä piirakkaa, sille löytyy ohje täältä.

Ruokavalion puolesta myös sopii kaikille: kasvissyöjille, gluteiiniton ja laktoositon.

Kategoriat
Kesä Tuumailuja

Miten toukokuu meni ja mitä tapahtuu kesäkuussa?

Vastaus kysymykseen miten toukokuu meni on: se meni todella vauhdikkaasti! Ainahan toukokuu on mökkeilyn ja pihanhoidon osalta vauhdikas kuukausi, mutta tällä kertaa se taas vähän niin kuin ylitti itsensä. Kaikki johtuu tuosta mökin maalaus urakasta.

Mietin tosiaan, että mitäs sitä tuli toukokuussa tehtyä. Päässä soi vaan, että minä maalasin, sinä maalasit, me maalattiin ja lapsikin pakotettiin maalaamaan. Ja eniten kaikesta tehtiin niitä maalaamisen valmisteluhommia, kuten suojauksia ja pesuja ja tellinkien rakentamisia. Koko projektin valmistumiselle on ehkä sellainen henkinen dead-line tuo lähentyvä juhannus. Meillä on usein ollut juhannuksena ystäviä mökillä ja olisihan se kiva jos rakennustelineet olisi purettu siihen mennessä. Kukaan ei ole sanonut tätä suureen ääneen, mutta eiköhän me molemmat aviomiehen kanssa niin salaa ajatella.

Toukokuussa mökki maalataan harmaaksi, tämä on koko kesän suurin homma.
Mökki maalataan harmaaksi, tämä on koko kesän suurin homma. Maalaria jo vähän hymyilyttää.

Onni on se, että vaikka meillä olis koko paikka hyrskyn-myrskyn vielä juhannuksena, kukaan meidän juhannusvieraista ei piittaisi siitä pätkääkään. Onneksi vieraat tulee nauttimaan yhdessäolosta, eikä arvostelemaan meidän tekemisiä. Ja lähimmät ystävät ovat nähneet mökin lähtötilanteen, joten kaikki mitä ollaan saatu aikaiseksi, on vain edistystä aikaisempaan.

Miten toukokuussa puutarha voi? Osa kukkapenkeistä kukoistaa, lannoittaminen huussikompostilla auttaa.
Osa kukkapenkeistä kukoistaa, lannoittaminen huussikompostilla auttaa.

Toukokuussa tein pihahommia, sen muistan. Puhalsin lehtipuhaltimella roskat pois, levitin huussikompostia kukkapenkkiin, kitkin rikkaruohoja penkeistä ja myrkytin niitä kävelyreittien varrelta. Viime vuonna tein viimeiset kukkapenkit valmiiksi ja nyt voin katsella, että mikä onnistui ja mikä ei. Iso osa istutetuista kasveista lähti hienosti kasvamaan ja selvästikin huussikomposti antaa niille voimaa kukkia. Ei pikkusydän ole aikaisemmin näyttänyt noin komealta.

Majakan edustalla oleva penkki ei pärjännyt yli talven, edes rikkaruoho ei tässä kasva.
Majakan edustalla oleva penkki ei pärjännyt yli talven,
edes rikkaruoho ei tässä kasva.

Osa kasveista ei selvinnyt talvesta. Esimerkiksi majakan eteen olin kuvitellut valkoisena kukkivan päivänkakkaramättään, mutta siinä ei kasva mikään, ei edes rikkaruoho. Piha saa tosi paljon aurinkoa, joten voi olla, että paikka on liian kuuma. Palaan siis piirustuspöydän ääreen ja mietin uuden, koko kesän kukkivan ihanuuden majakan edustalle. Mutta muuten olen hurjan tyytyväinen pihamaan edistymiseen, monta palaa on jo valmiina, monta palaa on menossa parempaan suuntaan.

Sekin olen oppinut tässä viiden mökkivuoden aikana, että enempää en ennätä.

Kesäkalusteet ja muut tavarat tuli aseteltua pihalle, mutta kukaan ei ole niistä ihan vielä ennättänyt nauttimaan. Vene on kääntämättä ja viime syksynä valmistunut kesäkeittiö testaamatta. Kukkaruukut hankin Torista terassille, mutta en ole vielä niihin mitään istuttanut. Mutta ei kannata stressata. Teen ne kun kerkeää, kun maalaaminen on ohi. Sekin olen oppinut tässä viiden mökkivuoden aikana, että enempää en ennätä. Ja siitä on sitten turha hermostua. Vaikka tehdään pitkää päivää maalauspuuhassa, kukaan ei maalaa yöhön asti vaan illalla syödään hyvin ja saunotaan. Tunteja on päivässä vain se rajallinen määrä.

Kesäkuussa istutan lisää kukkia. Löysin hienot kukkaruukut Torista, mutta vielä niissä ei kasva mitään.
Löysin hienot kukkaruukut Torista, mutta vielä niissä ei kasva kukkia
vaan katajaa talven jäljiltä.

Kun tuo jo moneen kertaan mainittu maalaus on valmis, voin viritellä terassin ja kesäkeittiön somistuksia. Valot, tasot ja tiskauspiste, kukkia. Haluan laittaa kaikki ruuanlaittovälineet hyvin esille, jotta esimerkiksi halsteria ja pitsakiveä tulee käytettyä. Jos ne on jossain varaston perällä, en välttämättä ota niitä sieltä koko kesänä.

Luulisi siinä tiskausta inhoavankin viihtyvän ja astioiden puhdistuvan.

Tiskausta varten on kesäkeittiöön tehty ihan oma piste, missä on kaksi syvää, isoa allasta. Järvivesi tulee hanasta ja maisema on komea. Luulisi siinä tiskausta inhoavankin viihtyvän ja astioiden puhdistuvan kuin itsestään. Teen kotihommista ihan mielelläni melkein mitä vain, mutta tiskaus ei ole koskaan ollut suosikkini. Tiskausta varten hankittiin kirpparilta vanha vedenkeitin vitosella ja tarkoitus on, että sillä voi lämmittää tiskivettä nopeasti. Kesäkeittiön keittimeen saa siis laskea hanasta tulevaa järvivettä ja sisällä on toinen keitin, mihin taas pistetään juomavettä. Saa nähdä kuin tämä homma toimii, suunnitelma on ainakin ihan älyttömän hyvä.

Vanha tukeva, mutta liian peittävä kaide vaihtuu tukevaan, mutta lasiseen.
Vanha tukeva, mutta liian peittävä kaide vaihtuu tukevaan, mutta lasiseen.

Terassinkaide täytyy uusia koska se irrotettiin maalaustellinkien rakentamista varten. Nyt kun kaide on pois, voidaan se samalla kerralla vaihtaa uuteen lasiseen. Mökin paras asia on järvelle aukeava maisema ja nyt se pääsee todella näkyviin kun vanha tukeva, mutta tiheä kaide poistetaan. Laitetaan tilalle tukeva, mutta läpinäkyvä versio. Kun mökki on maalattu ja uusi kaide paikoillaan, voin pari iltaa tuijotella kokonaisuutta ja miettiä muutamaa muuta viimeistely juttua: kivijalan rappausta, loppujen kaiteiden vaihtoa ja niiden tulevaa väriä.

Kaunis kirpparilta löytynyt lyhty valaisee heinäseipäistä tehdyssä  telineessä.
Kirpparilta löytynyt lyhty valaisee heinäseipäistä tehdyssä telineessä.

Meillä on valoa aikalailla hyvin tarjolla pimeisiinkin iltoihin, kunhan vaan muistaisin sytyttää niitä. Heinäseipäistä aviomies rakensi monelta pihalta löytyvän lyhtytelineen ja kirpparilta niihin on löytynyt tosi kivat öljylamput. Niihin pitää vaan muistaa laittaa liekki lepattamaan, mutta turhan usein ne jää palamatta.

Onneksi saadaan lähipiiristä apua sähkötöihin.

Pystymallisia sähkölamppuja on jo hyvin pihassa polkujen varrella, mutta muutama pitää vielä lisätä, niin joka paikassa on turvallista liikkua. Samoin meillä on ollut pitkään ostettuna terassilautoihin kiinnitettävät himmeät tunnelmavalot, jotka olisi kiva saada paikoilleen. Ja kaksi kotoa ylimääräisiksi jäänyttä kohdevalo, jotka olisi tarkoitus asentaa valaisemaan jotain komeaa puuta. Eli suunniteltavaa vielä riittää ja sähköjohdon vetämistä. Onneksi saadaan lähipiiristä apua sähkötöihin. Minä lupaan tehdä hyvää ruokaa ja aviomies lämmittää paljun sähkömiehelle ja hänen perheelleen.

Kesäkuussa mökille on tulossa vieraita. Ystävät, perhe ja hyvä ruoka on parasta mökkikesässä.
Ystävät, perhe ja hyvä ruoka on parasta mökkikesässä.

Kesäkuussa kivointa on jo kalenteriin merkityt ystävien vierailut: naisten viikonloppu ja juhannus. Ruokien suunnittelun aloitan hyvissä ajoin, itse asiassa montaa ruokaa on jo testattukin, mikä on kyllä erikoista. Yleensä en testaa mitään, sokkona ja maistamatta pöytään! Korona vuotena ei ollut vieraita, mutta kokkausintoa taas oli, joten perhe sai nauttia testiannoksista talvella. Hyvät mökkivieraat tuo tullessaan omat petivaatteet ja omia ideoita ruokapöytään. Minun ei tarvitse koskaan yksin kokata, eikä miettiä menyitä. Hyvää ruokaa on aina ollut kaikissa kekkereissä yllin kyllin.

Ikinä ei tule kokonaan valmista.

Muitakin hommia on työlistalla, osa sellaisia pakollisia ja osa ideoita, jotka toteutan jos ennätän. Tykkään ranskalaisista viivoista, ne auttaa hommien etenemisessä. Syksyllä on kiva katsoa, että mitä tuli valmiiksi ja mitkä jää odottamaan tulevaa kesää. Ikinä ei tule kokonaan valmista.

Joku luit meidän mökin alkuvaiheista?