Kategoriat
Kevät Ruokaa

Suolainen piirakka tonnikala-suppilovahvero täytteellä

Syöminen on mökillä saunomisen lisäksi parasta puuhaa. Olen innokas kokeilemaan uusia reseptejä ja usein tehtäviä ruokia on tosi vähän. Ruuassa pitäisi aina olla mukana joku twisti. Tässä on yksi luottoresepti, joka sopii hyvin joka vuodenaikana tarjottavaksi. Ja muunneltaviksi, eli saan siihen sitä twistiä.

Tässä on ensin pelkkä ohje niille, jotka on käteviä. Perässä on tarkempia neuvoja kuvien kanssa niille, jotka sellaisia kaipaa. Ja ihan lopussa erilaisia täytevaihtoehtoja/yhdistelmiä. Käy katsomassa!

Tonnikala-suppilovahvero uolainen piirakka ohje
Tonnikala-suppilovahvero uolainen piirakka ohje

Kikkoja ja selostusta piirakkareseptin takaa

Mulla meni kauan ennen kuin opin tekemään piirakan niin, että sen pohja ei ole raaka. Nyt jos en rupea sooloilemaan tekovaiheessa tai muuttamaan aineiden määriä, niin onnistun aina. Tarjoan tätä piirakkaa lounaaksi salaatin kanssa tai iltapalaksi. Tämä on just sopiva perjantaille, kun vieraat saapuvat myöhään ja ovat tietysti jo syöneet iltaruuan, mutta jotain pientä on kiva tarjota saunan jälkeen.

Piirakkapohja

Minä käytän pääasiassa valmiita pohjia, ihan vain siksi, että ne ovat niin edullisia, että itse tekemällä ei saa mitään säästöä aikaiseksi. Pakastealtaasta löytyy molemmilta isoilta ruokaketjuilta heidän omien merkkiensä pohjia ja ne ovat kaikki ihan hyviä.

Pakastepohjan voi ottaa jäisenä mökille mukaan perjantaina ja se toimii samalla kylmäkallena. Varsinainen niksi-pirkka-kikka! Mökillä se sitten kerkeää sulamaan rauhassa, jos viikonloppuna haluaa leipoa. Olen mikrossakin useamman kerran jäistä taikinaa sulattanut ja niistäkin piirakoista tuli oikein hyviä.

Gluteiiniton

Valmiissa pohjissa on tarjolla myös gluteiiniton vaihtoehto. Piirakka on kiva ruokalaji, jota voi tarjota myös keliaakikolle ja sama piirakka maistuu kaikille muillekin. Jos teen pohjan itse, käytän gluteiinitonta jauhosekoitusta. Se on siitä hyvä, että 1 dl normaaleja jauhoja on 1 dl sitä jauhosekoitusta. Helppoa!

Ohje tarkemmin ja kuvia

Laitan uunin päälle, 200 astetta.

Levitän leivinpaperin irtovuoan pohjalle ja suljen vuoan, näin leivinpaperista tulee pohja piirakalle. Leikkaan reunoilta turhan leivinpaperin pois. Leikkaan edelleen tästä suikaleita, jotka voin laittaa piirakkapohjan laidoille. En voitele vuokaa, vaan vuoraan leivinpaperilla.

Tässä on 24 cm vuoka, mistä tulee tällä ohjeella sellainen muhkea piirakka. Jos sinulla on leveämpi vuoka, on ohje edelleen sopiva, piirakasta tulee vain vähän matalampi. Kannattaa silloin katsoa, että ei paista liian kauan. Jos taas on vielä pienempi vuoka, kannattaa ehkä vähän vähentää aineksia.

Levitän taikinan vuokaan pohjalle ja reunoille. Taikinan voi kaulita tasaiseksi tai vain painella käsillä vuokraan. Jos taikina on jäässä, sulatan sitä mikrossa.

Teen haarukalla reilusti reikiä taikinaan, pohjalle. En tiedä onko tästä hyötyä, mutta teen silti. Leikkaan foliosta suikaleita ja painelen ne piirakan laitoihin. Tällä saan puristettu tuota kanttia ohuemmaksi ja laidat pysyy paremmin paikoillaan esipaistamisen ajan. Esipaistan piirakkaa 10 minuuttia ja poistan foliosuikaleet.

Rikon kananmunat, lisään kerman ja juustoraasteen ja sekoitan.

Lisään mausteet. Jos täytteen ainekset on tosi hentoisen makuisia, laitan reilusti mausteista. Jos taas on vahvat ja suolaiset täytteet, vähän vähemmän. Meillä kaikki tykkää pippurista, joten sitä laitan reilusti. Jos kaapissa on kuivattua persiljaa tai penkissä tuoretta persiljaa, sitä voi heittää sekaan. Mutta ei yhtään haittaa jos ei ole.

Valmistele täytteet. Jos käytän tuoreita sieniä, paistan niistä nesteen pois pannulla. En lisää rasvaa, paistan vaan. Samoin jos käyttän sipulia, niin paistan sitä hetken aikaa ja tällöin lisään pannussa rasvaa. Ruohosipulin silppuan saksilla pieniksi suoraan täytteen sekaan. Lisään täytteet nesteeseen ja sekoitan koko massan hyvin sekaisin. Kaadan koko homma esipaistetun pohjan päälle.

Pienin tomaatit ja upotan ne täytteeseen. Ajattelen, että ne säilyy sillälailla mehevinä ja kosteina.

Paistan piirakkaa 45 minuuttia, koska täytettä on paljon. Piirakka saa olla kunnolla ruskettunut laidoilta, taikinan kohdasta. Myös siitä tietää, että pohja on kypsää kun täyte ei enää liiku vuoassa.

Valmista! Jos maltat antaa jäähtyä hetken aikaa, niin piirakkaa on helpompi leikata, eikä suu pala. Mutta kuka malttaa!

Ehdotuksia piirakan täytteeksi

Piirakan täytteenä on ollut vaikka mitä. Tässä listattuna meillä hyviksi todettuja yhdistelmiä. Maistuisiko?

  • Perinteinen kinkku-tomaatti (usein pienin leikkelepaketissa myytävää kinkkua)
  • Kinkku-aurajuusto-tomaatti
  • Tonnikala-suppilovahvero- tomaatti
  • Tonnikala- feta- tomaatti
  • Chorizomakkara-oliiivi-tomaatti
  • Eiliset keitetyt perunat-keittokinkun jämät-pehmenneet tomaatit (vanhat keitetyt perunat sopii hienosti kaikkien kanssa yhteen, silppua pieneksi)
  • Parsa-parmankinkku-tomaatti (pieni parsa paloiksi niin piirakkaa on helppo leikata)
  • Feta-tomaatti (kasvisversio)
  • Parsakaali-parsa-tomaatti (kasvisversio, vegaaniversio)
  • Juhlava poro-suppilovahvero – tomaatti
  • Tai vielä juhlavampi poro-korvasieni – tomaatti

Jälkiruuaksi voi tehdä helppoja kakkuja: suklaa-punajuurikakku tai Key Lime Pie.

Kategoriat
Kevät Pakko hoitaa

Mökin maalaus: maalataanko naulankannat peittoon?

Tämän kesän suurin projekti on mökin maalaus. Se on ollut meillä suunnitelmissa ihan alusta alkaen, mutta koska mökissä oli hyvä pohjamaali, ei hommalla ollut kiire. Nyt kun isoimmat pakolliset jutut on tehty valmiiksi, saa mökki uuden värin. Tässä kaikessa se maalaaminen ei ole kovin homma, vaan kaikki ne alustavat työt ennen sitä.

Maalaaminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa.

Mökki on pohjamaalattu punaiseksi ja siinä on valkoiset vuorilaudat ja ikkunanpuitteet. Ne säilyvätkin valkoisena, mutta itse mökki muuttuu punaisesta tummanharmaaksi. Harmaa siksi, että se naamioituu nätisti luontoon ja väri vaan on meidän mielestä kiva. Muutkin rakennukset ovat samanvärisiä ja tuo harmaa tuntuu jotenkin modernimmalta kuin ”punainen tupa ja perunamaa” väritys. Tämä osuus oli siis helppo. Väri oli jo tiedossa, eikä siitä tarvinnut ruveta aviomiehen kanssa painimaan.

Maalaaminen on kallista ja aikaa vievää puuhaa. Itse maalien lisäksi pitää ostaa pensseleitä ja suojapressuja ja pesuaineita. Lisäksi jostain pitää saada telineet tai nostin, millä ylettää maalaamaan korkeimmastakin kohdasta. Aikaa vievää se on siksi, että pohjatyöt pitää tehdä huolella, jotta maali pysyisi hyvänä mahdollisimman kauan. Että ei tarttisi kovin pian maalata taas uudestaan, koska ei se nyt niin hauskaa puuhaa ole.

Ennen maalaamista mökki pitää pestä ja homesuojata.
Ennen maalaamista meillä pestiin kaikki pinnat ja levitettiin homeenestoaine.

Ensi piti siis pestä koko mökki. Levittää pesuaine ja antaa sen vaikuttaa ja harjata likaisimmista kohdista. Tämän jälkeen me huuhdeltiin seinät ja alakatto huolellisesti painepesurilla. Siinä lähti sitten viimeisetkin liat pois. Välissä seinä sai kuivaa ja sen jälkeen levitettiin homeenestoaine joka puolelle. Ja taas seinä sai kuivaa, ennen kuin sitä pystyi maalaamaan. Onneksi remonttihommat tapahtuu meillä pääasiassa viikonloppuisin, joten viikolla seinät saa ihan itsekseen tuulettaa kosteuden pois.

Ennen mökin maalaamista tulee suojata osa pinnoista.
Suojaamiseen menee myös paljon aikaa, mutta se kyllä kannattaa.

Pesemisen lisäksi iso homma on suojaaminen. Pitää miettiä itsensä ja niiden paikkojen suojaaminen, joita ei halua maalata. Minä olen innokas maalaaja, mutta myös vähän höpsö. Saatan hyvin kumartua vasta maalatun seinän edessä katsomaan jotain kohtaa ja sen jälkeen onkin joko tukka tai takapuoli maalissa. Samoin kengänpohjat on sellainen paikka, missä tuore maali kulkeutuu sinne sun tänne. Me on maalattu nyt jo niin monessa paikassa, että yritän välttää sotkuja suojaamalla joka paikan tosi hyvin. Myös siis itseni, koska kerran jos toisenkin olen istunut tukka valkoisessa maalissa maanantaina kokouksessa. Mutta nykyään vedän päälle suojalasit, pipon, maalausvaatteet ja maalauskengät, jotka pitää riisua ennen poistumista maalausalueelta.

Hyvin suojattu maalari pesuhommissa terassilla.
Onko kuvassa hyvin suojattu maalari pesuhommissa vai joku outo olento?

Talosta taas pitää suojata ne osat, joiden ei kuuluisi tulla maalatuksi. Hankalaa tässä on se, kun valkoinen ja harmaa ei anna yhtään armoa. Maalasin ensin valkoisella katon ja ikkunanpuitteet. Sen jälkeen maalasin harmaalla seinää ja sain roiskeita aikaiseksi vasta maalattuun valkoiseen maaliin. Yritän olla tosi huolellinen, mutta ihan kaikilta maalitäpliltä ei voi välttyä. Kun kaikki maalit on hyvin kuivunut, teen vielä pienen korjailukierroksen, missä töpötän täplät piiloon.

Suojaukseen me on varattu isoja pressuja, ne suojaavat parhaiten ja on helpot levittää. Leveällä teipillä on suojattu seinän ja lattian vieri, sekä ovet ja muita pieniä osia. Lamput ja muut tavarat aviomies otti irti, jotta niiden altakin voidaan maalta. Jos joskus vaihtaisi lamput ja ne olisikin kooltaan pienemmät, olisi ärsyttävää jos tuo kohta olisi maalaamatta.

Ikkunanpuitteita ja oven karmeja aviomies väänsi irti seinästä, jotta niiden alle pääsee helposti maalaamaan, eikä maali sotke toista väriä.

Portaat, kaiteet ja seinän vieret tulee teipata huolellisesti.
Portaikkoa on suojattu teipillä, pressulla, paperilla ja muovilla.

Meidän mökki sijaitsee kalliolla ja maa sen ympärillä on epätasainen. Siihen ei pääse millään nostimella, joten hankalimpiin paikkoihin piti rakentaa tellingit. Siinä olikin tosi kova homma, koska niiden pitää olla tukevat ja siellä pitää pystyä liikkumaan turvallisesti maalipöntön kanssa. Jokaiselle seinälle tuli erilainen ratkaisu.

Mökin maalaus ja sitä varten viritetyt tikkaat.
Yksinkertaista olisi, jos joka paikkaan voisi nousta tikkailla.

Minua ei pelota korkeat paikat, minua pelottaa minä itse. Voin nousta tellingille ja seistä siellä paikoillani, mutta hommien tekeminen on vähän pelottavaa. Kun olen vähän sellainen höpsö. Voin kumartua väärässä paikassa tai kurottaa liian pitkälle. Siksi maalaankin tosi hitaasti, kun keskityn tiukasti siihen, etten tee korkealla telineellä mitään typeriä liikkeitä.

Sitten kun kaikki nämä valmistelut on tehty, pääsee vihdoin maalaamaan. Se on tässä hommassa hauskin vaihe, kuten kaikessa remontoinnissa. Valmisteluihin menee kamalasti aikaa ja sitten vasta on kivaa, kun pääsee itse asiaan. Koko ajan näkee miten homma etenee ja väri vaihtuu. Maalaaminen on niin koukuttavaa, etten meinaa iltaisin malttaa lopettaa, vaikka hämärä jo laskeutuu. Pimeällä ei kyllä kannattaisi maalata, koska aamulla saat sitten valoisassa korjata omia jälkiäsi.

Kikkoja mökin maalaamiseen, laita pussi maalausastiaan.
Kikkoja mökin maalaamiseen, laita pussi maalausastiaan.

Ja vielä vinkkejä:

  • Kuivalla pensselillä tulee huonoa jälkeä, kunnolla maalia pensseliin.
  • Hiero maalia seinään, niin se uppoaa kaikkiin koloihin.
  • Naulankannat maalataan piiloon. Tietysti.
  • Pistä muovipussi maaliämpäriin ja kaada maalia pussiin. Ei tule niin paljon sotkua.
  • Osta halpa sekoitusvekotin ja kiinnitä se akkuporakoneeseen. On helpompaa sekoitaa maali sillä.

Näin minua on opetettu ja näillä ohjeilla edelleen päästän menemään. Ajattelen olevani Pirkanmaan hitain, huolellisin, vähän höpsö maalari.

Kategoriat
Kevät Tuumailuja

Kannattiko ostaa kesämökki?

Meidän mökin ostamisesta on nyt viisi vuotta aikaa. Me on saatu valtavasti asioita tehtyä ja tänä keväänä on jo selvästi rauhallisempi tunnelma. Nyt kerkeää miettimään, että kannattiko ostaa kesämökki?

Aikaisempina keväinä on ollut isoja projekteja, jotka on ollut pakko saada valmiiksi. Ihan vaan jos muutaman mainitsen, niin työn alla on ollut huussi, vierasmökki, päämökin maalaaminen sisältä, sähköjä, kulkuväylät, piha-alueita, kukkapenkkejä, puuvaja, laituri, palju ja terassi. Jos pitäisi aloittaa uudestaan, niin mitähän sitä tekisi toisin?

Muistan sen paniikin kun mökki oli ostettu ja tekemistä oli valtavasti.

Ainakin ostaisimme juuri tämän saman mökin. Vaikka muistankin kirkkaasti sen paniikin, kun mökkikaupat oli tehty ja tekemistä oli valtavasti. Siis ihan järkyttävän paljon. Meidän mökki oli ollut käyttämättömänä jonkin aikaa, mutta edellisen omistajan kaikki tavarat olivat vielä mökissä. Itse rakennus oli periaatteessa valmis, mutta niin monesta kohdasta pahasti kesken tai huonosti hoidettu. Pihalla ei tiennyt mihin päin katsoa. Joka suunnassa näkyi jotain, joka huusi ”aloita minusta!” Osa hommista piti saada valmiiksi heti, kuten mökin tyhjennys ja siivous, jotta mökillä pystyi yöpymään.

Kun kesämökki ostettiin, oli sen pihan täysin villiintynyt.
Kun kesämökki ostettiin oli sen piha täysin viillintynyt.

Meillä on hyvin puheliaita ystäviä. Yleensä heillä ei jää sanat kurkkuun, mutta meidän mökki sai pahimmankin kälättäjän mykäksi. Siis ihan hipi hiljaiseksi.  Luulen, että he miettivät miten kertoa meille, että hullut, minkä järkyttävän paikan olette ostaneet! Tästä ei tule ikinä mitään! Onneksi me aviomieheni kanssa molemmat nähtiin ohi romun ja rikkaruohon ja pystyttiin kuvittelemaan miltä lopputulos tulee näyttämään. Sitten kun on valmista, joskus monen vuoden päästä. Eniten ostopäätökseen vaikuttava asia oli hieno maisema järvelle.

Sama kohta kesämökillä viisi vuotta mökin ostamisen jälkeen.
Sama kohta viisi vuotta ostamisen jälkeen. Hyvältä alkaa näyttää!

Kun me aloimme etsiä mökkiä, ei ollut tarkoituskaan löytää valmista paikkaa. Me haluttiin ostaa kesämökki, missä voisimme nikkaroida, remontoida, askarrella ja puuhastella kaikenlaista. Ja tietysti rennosti mökkeillä, uida ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Siltä osin ostamamme mökki oli ihan sopiva, toki tuota nikkaroitavaa tuli tässä tapauksessa roppakaupalla. Mutta en kyllä suosittele tätä lähtökohtaa kaikille. Jos mökkiä ostavalla porukalla on vaativat työt tai pieniä lapsia tai mökille on pitkä matka, harkitsisin tarkkaan ennen kuin ostaisin jonkun pommin. Kyllähän sitä tekisi, jos tunteja päivässä riittäisi. Valitettavasti niitä on vain se 24 kappaletta, mistä moni, moni muu asia vie osansa ja sille remontille jää vain rippeet.

Vessassa täytyy käydä ja vanhalla, haisevalla huussilla saa karkotettua niin vaimon kuin vieraatkin

Nyt jos aloittaisin uudestaan en tekisi mitään toisin. No, toki jotain yksityiskohtia, mutta isot päälinjat menisivät edelleen samassa järjestyksessä.

  • Mökin tyhjennys ja siivous, tehosiivous, supersiivous ja desinfiointi
    • Jotta mökillä voi ylipäätään olla, pitää olla puhdasta. Koska meidän mökissä ei ollut asunut ihmisiä, sinne oli muuttanut metsänelämiä. Siksi siivoukseen piti alussa panostaa oikein tosissaan.
  • Huussi kuntoon
    • Vessassa täytyy käydä ja vanhalla, haisevalla huussilla saa karkotettua niin vaimon kuin vieraatkin. Uusi huussi oli meillä ihan ylimpänä työlistalla. Jotenkin olen häivyttänyt mielestäni kamalat muistot siitä vanhasta huussista, koska nyt kun muistelen, en ole varma istuinko siellä ikinä.
  • Sauna kuntoon
    • Lauteilla häipyy kaikki murheet, remonttimurheetkin. Sauna oli onneksi kylvettävässä kunnossa, joten se tarvitsi vain tehopesun ja pientä somistusta. Siinä on kaikki kulmat vinossa ja hirret huonossa kunnossa, joten joskus sen tilalle nousee uusi sauna. Mutta se homma ei ole työlistalla vielä hetkeen.
  • Pihalle joku kohta, missä voi kahvikuppinsa kanssa istua
    • Siksi se kesämökki ostetaan, että voidaan viileässä kesäillassa toppatakissa grillata ystävien kanssa. Terassi on kiva olla ja sehän voi olla iso tai pieni. Meillä tehtiin terassi kahdessa osassa. Jotta päästiin mahdollisimman pian grillaamaan, nikkaroitiin ensin pienempi pala ja toisena kesänä laajennettiin terassia, tehtiin katos ja portaat.

Aika perushommia, sitä nikkarointia ja remontointia mitä haluttiinkin. Eli siltä kantilta katsoen kannatti ostaa mökki. Ja silmilläkin katsoen kannatti, koska maisema on niin kaunis. Se, että mökillä sielu lepää ja mieli rauhoittuu, ei ole yhtään liioiteltua. Kun meidän mökille saavuttaessa käännytään toiseksi viimeisestä risteyksestä, tuntuu kuin aivoni tyhjenevät kaikesta pakollisesta. Valitettavasti sama homma tapahtuu sunnuntaina toisin päin: samassa risteyksessä kaikki hoidettavat hommat syöksyy takaisin mieleeni. Mutta näiden kahden hetken välissä on päässäni varsin rauhaisaa.

Kaunis syysmaisema mökin terassilta.
Tämän maiseman takia valitsimme juuri tämän mökin, vaikka töitä olikin aluksi paljon.

Joten jos olet nyt ostanut mökin, otat vaan rauhallisesti ja etenet homma kerrallaan. Meillä on edelleen monta kohtaa tekemättä. Mutta olen niin iloinen niistä kohdista, jotka ovat valmiit, että näen vain ne ja käännän tarvittaessa selkäni keskeneräisille paikoille.  Ne vieraat, jotka meidän visiota aluksi hämmästelivät, alkavat myös nähdä mihin olemme tähtäämässä. Toinen viisi vuotta ja sitten varmaan on jo valmista.

Täällä tarinaa miten taistelen mökkipihan kanssa.

Kategoriat
Kevät Mökkielämää Ruokaa

Syntymäpäivä mökillä, suklaa-punajuurikakku

Me vietettiin mökillä syntymäpäiviä viime viikonloppuna. Oikeammin varjo-synttäreitä, mikä tarkoittaa, että oikea syntymäpäivä meni jo, mutta juhlat olivat nyt. Kokkaaminen ei aluksi meinannut sujua, kun pitkään aikaan ei ole voinut pitää mitään kekkereitä. Olin siis suoraan sanoen ruosteessa.

Tykkään kokeilla uusia reseptejä ja yleensä en tee mitään testiannoksia. Laitan rohkeasti uudet kokeilut suoraan juhlapöytään tarjolle! Onneksi mökillä oli syntymäpäivillä ihan omaa porukkaa, joka on tottunut mun testailuihin. Voisi sanoa, että 9/10 kokkailut menee oikein hyvin, mutta on niitä hutejakin nähty. Esimerkiksi leivinpaperiin takertunut aamiaispannari, jääkaapin tiivisteihin levinnyt mansikkakakku tai liian raaka paisti. Nyt kaikki onnistui hienosti, vaikka jännitystäkin riitti.

Mökillä syntympäivillä tarjotaan kahta piirakkaa ja gulassikeittoa
Mökillä syntympäivillä tarjottiin kahta piirakkaa ja gulassikeittoa.

Kaikki ruuat olivat tällä kertaa glueiinittomia. Tämä ei kyllä aiheuttanut mitään kummallista monimutkaisuutta resepteissä, koska kaupasta löytyi helposti kaikkea tarvittavaa.

Ainekset valmiina punajuuri-suklaakakkuun
Ainekset valmiina suklaa-punajuurikakkuun.

Ensin tein suklaa-punajuurikakun. Se, että kakussa on punajuurta, on kaikista aina tosi yllättävää. Ja toinen yllätys on päälliseen tuleva smetana. Tein vähän isommilla määrillä niin sain melkein uunipellillisen kakkua.

Kokkaan melkein aina resepteistä ja kun homma on käynnissä, luen reseptin varmaan 100 kertaa. Kaikenlaiset ripsaukset ja hyppyselliset aiheuttaa minulle kauhistusta ja jos reseptissä ei ole kuvaa lopputuloksesta, en valitse sellaista ohjetta. Osaisin varmaan tehdä ruokaa ja leipoa ilman reseptejä, mutta helpointahan on lukea ohjeesta, mitä pitää laittaa. Mittaan ja asettelen aina kaikki ainekset valmiiksi, ennen kuin alan mitään sekoittamaan.

Kaikki ainekset valmiiksi mitattuina odottamassa sekoittamista.
Kaikki ainekset valmiiksi mitattuina odottamassa sekoittamista.

Tässä on odottamassa

  • Munat ja sokeri odottaa vaahdotusta
  • Rasva on sulatettu ja jäähdytetty
  • Punajuuri raastettu
  • Suklaa on menossa sulatukseen mikroon
  • Jauhot (gluteiiniton jauhoseos) ja leivinjauhe on valmiiksi sekoitettuna
  • Vuokra on vuorattu leivinpaperilla
  • Uuni on päällä

Sitten kun kaikki ainekset oli sekoitettu ohjeen mukaan, kippasin massan uunivuokaan ja paistoin. Tämän jälkeen pohja sai jäähtyä seuraavaan päivään, jolloin valmistin päällisen. Tein sen itse asiassa vasta juuri ennen juhlia.

Suklaa-punajuurikakku uunissa paistumassa.
Suklaa-punajuurikakku uunissa paistumassa.

Päällinen on tosi yksinkertainen, koska sitä ei tarvitse vatkata, se vain sekoitetaan lusikalla. Eli jos syntymäpäiviä ennen on taipumusta hätääntyä, niin tämä kakku ei ainakaan lisää paniikkia. Sekoitin tomusokerin, smetanan ja sulatetun suklaan ja levitin kakun päälle. Päällisen ei tarvitse edes hyytyä, kakun voi vain nostaa suoraan pöytään.

Molemmat kakut valmiina odottamassa mökillä vietettäviä syntympäiviä.
Molemmat kakut valmiina odottamassa mökillä vietettäviä syntympäiviä.

Tämä on ollut ihan suosikki kakku jo pidemmän aikaa. Tykkään kirjoittaa resepteihin tapahtumat mihin olen kyseistä herkkua valmistanut. Tälle kakulle on kertynyt jo kolme mainintaa: risutalkoot, Sappeen hiihtoloma ja varjo-synttärit.

Toinen piirakka oli Key Lime Pie.

Kategoriat
Mökkielämää

Syntymäpäivät mökillä, Key Lime Pie resepti

Toisena kakkuna tein Key Lime Pie:n. Maailman yksinkertaisimman sitruunapiirakan – kunhan vain ostat oikeat ainekset. Minä en ostanut, koska kävin kaupassa ilman silmälaseja. Näen ihan hyvin kulkea kaupassa, en siis törmäile tolppiin tai ihmisiin, mutta en näe pienellä präntättyä tekstiä purkkien kyljistä. Joten ostin kondensoitua maitoa, mutta juoksevan maidon sijaan nappasin valmiiksi karamellisoidun versioin. Harvoin käytän kyseistä tuotetta, joten en kyllä edes tiennyt, että niitä on monenlaisia. No, nyt tiedät ja tiedät sinäkin :=).

Ensin meinasi tulla hätä, koska olin jo mökillä, kun aloitin tekemään valmisteluja. Muu perhe oli autolla kaupungissa ja lähin kauppa kaukana. Ei siis ollut mitään mahdollisuutta kipasta hakemaan sitä oikeaa raaka-ainetta. Päätin tehdä piirakan niistä aineksista mitä minulla oli, koska makuhan on periaatteessa sama, koostumus vain erilainen.

Laitoin kaikki ainekset piirakkaan valmiiksi odottamaan.
Laitoin kaikki ainekset valmiiksi odottamaan.

Kasasin reseptin kaikki ainekset valmiiksi odottamaan sekoitusta.

  • Raastoin limen kuoret
  • Puristin limet
  • Sulatin rasvan ja jäähdytin sen
  • Murustin digestivekeksit (käytin glueiinittomia keksejä)
  • Sekoitin keksit ja voin ja levitin leivinpaperilla vuorattuun vuokaan
  • Erottelin kananmunasta keltuaiset
  • Avasin tölkin kondensoitua maitoa (ja totesin sisällön vääräksi)
Kaikki valmiina sekoitettavaksi, vaikka kondensoitu maito onkin vääränlaista.
Kaikki valmiina sekoitettavaksi, vaikka kondensoitu maito onkin vääränlaista.

Uuni olikin jo valmis, joten paistoin keksimurua hetken ja sillä aikaa sekoitin ohjeen mukaan muut ainekset. Kun pohja oli esipaistunut, kippasin massan sen päälle ja tämä kaikki meni vielä hetkeksi uuniin. Massa ei paistu mitenkään kovaksi tai hyydy uunissa, se hyytyy vasta myöhemmin jääkaapissa.

Pohjaa paistetaan hetki, täyte kipataan päälle ja paistetaan vielä hetki.
Pohjaa paistetaan hetki, täyte kipataan päälle ja paistetaan vielä hetki.

Kakku oli yön jääkaapissa ja kun syntymäpäiviä seuraavana päivänä alettiin viettää, se vain nostettiin pöytään. Vaikka yksi raaka-aine oli väärä, ei kakku maistunut pahalta. Mutta ei se myöskään maistunut yhtä sitruunaiselta kuin sen kuuluisi, vaan liikaa toffeelta, joten ihan inasen meni pieleen. Vuoka kuitenkin tyhjeni ja näin kun joku vieraista otti lisääkin, joten ihan hyvä lopputulos.

Toisena piirakkana oli suklaa-punajuurikakku. Hyvää!

Kategoriat
Kevät Pihahommia

Olin mökillä tekemässä kevättöitä

Vietin toukokuun alussa pari päivää mökillä yksin tekemässä kevätpuuhia. Kevään ekat pihapuuhat sisältää paljon miettimistä ja haahuilua ja sitä hommaa on hyvä tehdä ihan issekseen.

Aloitin kevätpuuhat tontin toisesta laidasta ja etenin toiseen laitaan. Hissun kissun kun touhuaa, tähän kuluu yleensä päivän verran aikaa. Siirtelin tavaroita kohti kesäsäilytyspaikkaa. Harvassa mökissä on yllin kyllin säilytystilaa, meillä ei ainakaan ole. Siksi kesä- ja talvitavaroiden pitää vaihtaa paikkaa samana päivänä. Kesäkamat ulos ja talvikamat sisälle varastoon. Siistin pois roskia ja lumen alta paljastuneita tavaroita. Kaikenlaista ruuvia ja mutteria, katkaistuja nippusiteitä ja laudankalikoita jää talven aikana lumen alle odottamaan kevättä.

Maitotonkista ja traktorinistuimista tehdyt tuolit voi olla pihalla aina.

Me yritetään kovasti tehdä mökin ulkotiloista sellaiset, ettei tavaroita tarvitse siirtää edes takaisin. Esimerkiksi nuotiopaikalle tehtiin vanhoista rautaisista kärrynpyöristä penkki, joka voi olla paikallaan ympäri vuoden. Samoin maitotonkista ja traktorinistuimista tehdyt tuolit voi olla pihalla aina. Ne on kyllä todettu niin huonoiksi istuimiksi, että niitä varten on jo suunnitelma B olemassa.

Vanhoista maitotonkista ja traktorinistuimista on nikkaroitu tuoleja.
Vanhoista maitotonkista ja traktorinistuimista on nikkaroitu tuoleja.

Terassinpöytä ja tuolit on piilotettu pergolan alle suojaan ja vielä peitetty pressulla. Saman pressun alle on laitettu suojaan muutakin pihatarviketta. Nämä paljastin kääreistä ja toivon, että enää ei tulisi lunta, koska haluan laittaa kaikki tavarat jo paikoilleen. Eivät ne tavarat yhdestä sateesta onneksi miksikään mene. Keväällä ostimme uuden pihakeinun halvalla Torista. Sellaisen vanhanaikaisen, joka muistuttaa keinuja, joissa itse keinuttiin muksuna.

Pihakeinu, joka näyttää samalta kuin lapsuuden retro keinut.
Pihakeinu, joka näyttää samalta kuin lapsuuden retro keinut.

Kukkapenkkeihin kärräsin huussikompostia lannoitteeksi. Olen ajatellut, että en kuskaisi mökille multasäkkejä kaupungista, vaan yrittäisin saada mullan pysymään kuohkeana paikanpäältä saatavilla aineksilla. Lehtikomposteja muodostuu kaikenlaisiin kiven koloihin ja huussikompostia syntyy kiertoon yksi satsi joka kevät ja syksy. Niistä saa tuoretta multaa ja maa-ainesta lisättäväksi kukkapenkkeihin. Lisäksi olen levittänyt kevättalvella kasveille tuhkat takasta, joten periaatteessa kaikki tarvittava on kevätlannoituksen osalta nyt tehty.

Kukkapenkkien kevättyönä lisäsin kompostimultaa ja talvella tuhkaa.
Kukkapenkkeihin on lisätty kompostimultaa ja talvella tuhkaa. Alppiruusulle en kompostia laittanut.

Kukkapenkkini on vasta valmistuneita, joten vielä on epäselvää miten niiden käy. Tämän kesän jälkeen nähdään mitkä kasvit kasvaa ja mitkä ei. Kukkapenkit on aika isoja, koska pihalla oli paljon heinän ja rikkaruohojen täyttämiä alueita ja jotain niiden tilalle piti keksiä. Uusia kukkapenkkejä ei ole enää tarkoitus perustaa, ainoastaan istuttaa muutama alppiruusu ja vuorimänty mökin vierustalle kunhan mökin maalaus saadaan ensin tehtyä.

Sen verran uutta istutin, että heittelin ketokukkiensiemeniä kallion viereen. Siinä kohtaan on kasvanut villivattua ja nokkosta. Olen yrittänyt saada sitä talttumaan puhaltamalla lehdet ja roskat niiden päälle, mutta varsin sitkeitä pirulaisia ne ovat. Rikkaruohot eivät tahdo tajuta, että ennemmin tai myöhemmin minä voitan! Nuo ketokukansiemenet jos ei lähde tuossa kohtaan kasvamaan niin ei se haittaa. Yritetty on ja varsin edullisestikin koska pussillinen noita siemeniä maksaa alta euron.

Kukkaketoa varten siemenet istutettu. Saa nähdä saadaanko kukkia.
Kukkaketoa varten siemenet istutettu. Saa nähdä saadaanko kukkia.

Terassilla harjasin roskat pois, mikä on kyllä ihan turhaa puuhaa, koska ihan just kohta siinä on jo uusia roskia. Lehtipuhaltimelle voisi tehdä terassille oman koukun, mistä sen voisi vetäistä esiin kuin lännenleffoissa pyssyn lanteiltaan ja pöhäyttää aina vähän roskia lautojen päältä pois. Onneksi terassi on tehty lehtikuusesta, joten sitä ei tarvitse käsitellä millään. Ainoa oikea vaihtoehto kun vertaa kotona olevaan maalattuun terassiin. Se vaatii joka toinen vuosi jonkin sortin huoltoa, eikä ole halpaa puuhaa sekään homma. Jos lehtikuusi maksaakin vähän enemmän tekovaiheessa, niin kyllä se pitkässä juoksussa tulee edullisemmaksi, kun sitä ei tarvitse jatkuvasti huoltaa. Ja helpommaksi. Lehdet ja roskat olin puhaltanut lehtipuhaltimella poluilta pois jo aikaisemmin.

Kevätaurinko paljastaa kattoon punotut hämähäkinseitit.

Sisällä siivoan silloin kun inspiraatio iskee. Mökki on onneksi niin pieni, että sen siivoamiseen ei kauaa mene. Kevätaurinko paljastaa kattoon punotut hämähäkinseitit ja sellaiset kauhunpaikat on parasta siivota pois. Joillekin hämähäkit aiheuttaa painajaisia, joten turha pelottaa ihmisiä suotta. Vaikka itse yritänkin ymmärtää, että me ollaan luonnon keskellä, luonnoneläinten reviireillä ja nekin etsii mökistä omaa paikkaansa. Sisällä siirsin hyttysmyrkyt ja aurinkorasvat esille, koska ihan just kohta niitä taas tarvitaan. Optimisti!

Mökin kevättyöt pitää sisällään hyttyskarkoitteet ja aurinkorasvat.
Paras ottaa hyttyskarkotteet ja aurinkorasvat heti esille.

Vene pitää vielä kääntää ja sitten ne mökin kevättyöt onkin tehty. Sitä varten kannoin istuimet, äyskärit ja airot jo valmiiksi veneen viereen odottamaan. Ihan itsekseni en venettä saa kipattua ympäri. Viime kesä oli remonttien kanssa niin työntäyteinen, että venettä tuli käytettyä hävyttömän vähän. Tänä kesänä aion pistää paljon paremmaksi.

Täältä tarinaa meidän mökkimaisemasta.

Kategoriat
Kesä Pakko hoitaa

Älä osta mökkiä, jos et halua tyhjentää huussia.

Olen ajatellut kertoa rehellisesti mökillä tehtävistä töistä. Joten otetaanpa aiheeksi se kamalin mökkihomma, eli kuinka tyhjentää huussi. Joskus mukulana olen joutunut tyhjentämään sellaisen saavin huussista. Se oli hirveää. Onneksi, oi onneksi nykyaikaiset huussit ovat paljon helpompia hoitaa.

Jos haaveilet mökistä, tämä homma pitäisi pystyä tekemään. Tai ainakin yhden perheestä pitäisi siihen pystyä. Itse olen innokas tasapuolisuuden kannattaja ja siksi meillä huussia tyhjentää kaikki vuorollaan. Oman vuoroni jälkeen tunnustan leuhkivani törkeästi ympäriinsä: minä se olen sen verran kova mimmi, että voin huusinkin tyhjentää!

Ulkohuussi ei ole kaikkia varten. Ei mökkeilykään ole kaikkia varten.

Meille rakennettiin ihan ekana mökinoston jälkeen uusi huussi. Vanha oli rakenteiltaan ehjä, mutta muuten kuin vanhasta elokuvasta ja siellä en olisi halunnut istua. Uusi näyttää siistiltä. Siellä on moderni, lämmin istuinosa, käsienpesuallas ja se on valoisa, suorastaan nätti sisältä. Se on minusta niin siisti, että kehtaan pyytää hienohelmatkin mökille.  Kaikki kutsutut vieraat eivät toki tule, mutta sekin on ihan ok, ulkohuussi ei ole kaikkia varten. Ei mökkeilykään ole kaikkia varten.   

Vanha huussi näyttää hyvin perinteiseltä: punainen lautahökkeli, missä pieni ikkuna sivussa.
Vanha huussi näyttää hyvin perinteiseltä:
punainen lautahökkeli, missä on pieni ikkuna sivussa.

Nyt sitten itse siihen huussin tyhjentämiseen. Tekstin kirjoittaminen näyttää menevät samallalailla kuin tyhjentäminenkin, itse asiaan pääsemistä siirtää ja siirtää. Joku päivä huussia ei voi tyhjentää kun sataa, toinen päivä on liian kuuma, joskus itikat voi häiritä. Eikä huussia tietenkään voi tyhjentää ennen ruuanlaittoa tai juuri syömisen jälkeen. Ei tämä siis ole mikään lempihomma, mutta kun vauhtiin pääsee, niin ei se nyt niin kauheaakaan ole.

Eikä huussia voi tyhjentää ennen ruuanlaittoa tai juuri syömisen jälkeen.

Homma sisältää kaksi lapiointivaihetta ja meillä on siihen tarkoitukseen varattu pieni kenttälapio, joka on ostettu armeijakaupasta. Meidän ulkohuussissa on erotteleva säiliö, eli neste eli suotoneste valuu erilliseen kanisteriin ja kakka (josta käytettäköön jatkossa nimitystä isompi tavara) jää isoon säiliöön. Säiliö on kooltaan suuri ja isompi tavara jää sinne kuivikkeen kanssa odottamaan tyhjentämistä. Suotonesteen ja ison tavaran erittely heti tässä vaiheessa tekee tulevasta tyhjentämisestä helpompaa. Säiliöön on laitettava kuiviketta, joka sitoo kosteutta ja muuttaa tavaran heti enemmän kompostin näköiseksi. Kuiviketta kun laittaa sopivassa suhteessa, on huussin tyhjentäminen hajutonta ja niin siistiä kun se vain voi olla. Muksuista kuivikkeen heitteleminen pönttöön on jännittävää, joten välillä kuiviketta on kulunut koko säkki yhdessä viikonlopussa. Ihan älyttömästi sitä ei kannata pönttöön paiskoa, koska silloin säiliö täytyy nopeasti.

Huussista tulevaa tuotosta ei siis saa suoraan lapioida mihinkään monttuun, niin kuin ennen vanhaan on tehty.

Suotonestekanisteria tulee tyhjentää useamman kerran kuin ison tavaran säiliötä. Kun iso säiliö on täynnä, lapioidaan tuotokset avattavan luukun kautta kompostoitumaan. Eli luukku auki, lapiolla ämpäriin ja siirto kompostoriin/kompostiin. Ennen kuin aloitan tyhjennyksen, levitän heinää ja muuta maa-ainesta säiliön eteen reilun kasan. Tyhjentäminen ei ole aina niin siistiä homma, joten osa sisällöstä voi tippua maahan. Tuon heinäkasan voin sitten siirtää lopuksi myös kompostoriin. Tässä on siis se eka lapiointivaihe.

Vanha huussi toimii varastona uuden vieressä.
Vanha huussi toimii oikein hyvänä varastona uuden vieressä.

Huussijätteenkäsittelyyn on ihan omat sääntönsä ja jokaisen kannattaa miettiä koko ketju loppuun saakka, kun valitsee oman huussinsa. Huussista tulevaa tuotosta ei siis saa suoraan lapioida mihinkään monttuun, niin kuin ennen vanhaan on tehty. Sitä tulee varastoida. Tätä varten on markkinoilla olemassa monenlaisia kompostoreita. Helpointa on jos pihassa on kaksi sellaista kivennäköistä möhkälettä, joita täyttää vuoron perään.  Toisesta voi tyhjentää kompostoituneen aineksen eteenpäin ja toista täyttää.

Uusi huussi näyttää siistiltä sisältä kun se on valkoiseksi maalattu.
Uusi huussi näyttää siistiltä sisältä.

Meillä huussikomposti päätyy ihan viimeisenä kukkapenkkeihin, en ole käyttänyt sitä kasvimaalle ollenkaan. Tässä on se toinen lapiointivaihe, kun kompostorista mullaksi muuttunut tavara siirretään eteenpäin. Varastoiduttuaan tarpeeksi kauan tätä pystyy lapioimaan ihan ilman mitään ällötyksentunnetta.

Huussin tyhjentäminen on meillä joka keväinen ja syksyinen puuha. Sillä rytmillä pysyy huussinsäiliö tarpeeksi tyhjänä, kompostinkierto sopivana ja kukkapenkit kukoistavina.

Kategoriat
Kevät Pakko hoitaa

On siis kevät: mökillä vesi tulee ja menee

Tämä on riemuntäyteinen kirjoitus juoksevasta vedestä. Seuraavat seitsemän kuukautta meidän mökillä vesi tulee ja menee. Otsikkokin on naivi kuin mikä, mutta ei haittaa!

Talvella meidän mökin vesihommelit menee näin

  • juomavesi viedään mökille kanisterilla
  • vesi menee, eli juoksee mökissä lavuaarista pois
  • vesi ei tule, pesuvesi kannetaan ämpärissä sisälle
  • saunalle vesi kannetaan järvestä, joko kauhomalla ämpärillä avannosta tai pumppaamalla käsipumpulla

Kesällä taas, hommat toimii näin

  • juomavesi tuodaan edelleen kanisterilla ja vesi menee, eli juoksee lavuaareista pois
  • vesi tulee hanasta mökin keittiössä, terassilla ja huussissa. Tämä vesi tulee pumpulla järvestä, joten se ei ole juomakelpoista
  • saunalle vesi tulee letkusta ja tämä se vasta mahtavaa onkin

Tällä hetkellä kaikki juokseva vesi on kylmää. Ehkä kyllästyttyäni tähän valtavaaan luksukseen, joka meillä nyt mielestäni vallitsee, alan haaveilla aparaatista, joka lämmittäisi vettä. Mutta juuri nyt olen hyvin tyytyväinen, koska mökkimme on mielestäni huippuvarusteltu.  

Vesijohto kipuaa mökillä myös huussiin.
Vesijohto kipuaa mökillä myös huussiin.

Pärjään mökillä ihan hyvin talvellakin, vaikka vesi ei juokse sisälle. Se pätkä kestää kuitenkin vain lokakuu-maaliskuu välisen ajan, ja silloin yleensä mökkeillään muutenkin vähän vähemmän. Pärjäsimme pitkään koko vuoden ilman juoksevaa vettä. Kaikki mahdolliset vesiputket, letkut, liittimet ja hanat on aviomies viime kesänä viritellyt lopullisesti paikoilleen. Se päivä oli juhlimisen arvoinen kun kaikki viimein toimi ja vesi virtasi.

Juomaveden tuominen kotoa ei myöskään tunnu minusta ylivoimaiselta. Aina välillä tulee vastaan mökkeilijä, joka on teettänyt mökilleen porakaivon ja kyselen kyllä kiinnostuneena sen asentamisesta lisätietoja ja mitä se maksoi. Tähän asti sille ei kuitenkaan ole tullut niin suurta tarvetta, että olisi sellaista vakavasti harkittu.

Juomavesi tuodaan mökille kanisterissa.
Juomavesi tuodaan mökille kanisterissa.

Kun aviomies vetää kahluuhaalarit päälle ja kuljettaa vesiletkun järveen, on se aina yhtä iloinen tapahtuma.  Kieltämättä se helpottaa arkea, erityisesti saunomista, kun vettä ei tarvitse kantaa saunojia varten. Käsienpesu ja astioidentiskaus helpottuu huomattavasti. Viime kesänä mökille rakennettiin terassille kesäkeittiönrunko ja siihen ostettiin Torista vanha teräsallas. Sellainen iso, missä on syvät altaan sekä pesemistä, että huuhtelemista varten. Tähän altaaseenkin tulee vesi järvestä ja se on sijoitettu kauniiseen paikkaan terassilla. Kuvittelen, että tällä tiskaaminen muuttuu jotenkin muka mukavammaksi. Nyt minulla on paha tapa roudata likaisia astioita kaupunkiin astianpesukoneeseen ja sieltä taas takaisin mökille.

Kahluuhaalarit odottaa naulakossa mökillä.
Kahluuhaalarit odottaa naulakossa.

Mökkejä on niin monenlaisia ja ihmisiä myös. Jotkut eivät pystyisi mitenkään olemaan ilman juoksevaa vettä tai vaikka astianpesukonetta. Minulle on ihan ok, että mökillä ei ole sama varustetaso kuin kotona. Siksi se onkin mökki, kun siellä asiat ovat yksinkertaisempia.